keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Vuoden 2017 sääkatsaus: Mittaushistorian globaalisti lämpimin niistä vuosista, jolloin El Niño ei vaikuttanut

Maapallon eri alueiden lämpötilat tammi-marraskuussa 2017 verrattuna tavanomaiseen. Kartan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Credit: NOAA National Centers for Environmental Information, State of the Climate: Global Climate Report for November 2017, published online December 2017, retrieved on December 20, 2017.

Vuosi 2017 on koko mittaushistorian maailmanlaajuisesti lämpimin sellainen vuosi, jolloin luontaisesti lämmittävä El Niño -ilmiö ei vaikuttanut. Jos myös El Niño -vuodet otetaan mukaan tarkasteluun, vuosi 2017 näyttää olevan useimpien tutkimuslaitosten mittaussarjoissa (GISTEMP, Berkeley Earth, RSSv4 ja Copernicus/ERA-Int) mittaushistorian kaikista vuosista toiseksi lämpimin. Joissakin lämpötilatilastoissa (NOAA/Hadley, Cowtan ja Way, Japanin ilmatieteen laitos) vuosi 2017 jäänee alustavien laskelmien mukaan kolmannelle sijalle.

Kaikissa mittaussarjoissa vuosi 2016 näyttäisi olleen lämpötilamittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi. Sijoille kaksi ja kolme sijoittuvat vuodet 2017 ja 2015, mutta niiden keskinäinen järjestys vaihtelee eri tutkimuslaitosten tilastoissa. Vuodet 2015-2017 ovat kuitenkin kaikissa tilastoissa mittaushistorian kärkikolmikko. Vuosi 2017 on selvästi lämpimin El Niñoton vuosi. Tammi-syyskuun jakso oli WMO:n mukaan 0,47 ± 0,08 astetta lämpimämpi kuin vuosina 1981-2010 keskimäärin ja 1,1 astetta esiteollista aikaa lämpimämpi.

Vuonna 2017 merijäätä on ollut sekä arktisella että antarktisella alueella lähes ennätysvähän. Arktinen alue näyttää ilmastonmuutosennusteiden mukaisesti lämpenevän "kaksi kertaa niin nopeasti" kuin muu maapallo. Lämpötilat kohosivat Alaskan Utqiaġvikissa (aiemmalta nimeltään Barrow) tänä vuonna niin rajusti, että tietokone luuli mittauksia virheellisiksi ja tuhosi ne. Huippuvuorilla 12 viime kuukauden keskilämpötila on ollut yli 4 celsiusastetta tavanomaista korkeampi. Joillakin Huippuvuorten alueilla oli loka- ja marraskuussa yli 6 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Yksittäisiä ennätyslämpimiä vuosia merkittävämpi asia kuitenkin on globaali lämpenemistrendi, joka näkyy 1970-luvun loppupuolelta alkaen ja erityisesti tällä vuosisadalla. Esimerkiksi viime vuoden korkea globaali keskilämpötila, Aasian äärimmäinen helleaalto ja Beringinmeren meriveden lämpeneminen eivät olisi käytännössä olleet mahdollisia ilman ihmiskunnan aiheuttamaa ilmastonmuutosta. Vuodet 2013-2017 ovat todennäköisesti koko globaalin mittaushistorian lämpimin viiden vuoden jakso.

Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta marraskuun 2017 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Diagrammin saa suuremmaksi klikkaamalla sen päältä. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde ECMWF, Copernicus Climate Change Service.

Seuraavassa on tarkempi vuosikatsaus säästä Suomessa ja muualla maapallolla vuonna 2017.

Tammikuu 2017: Globaalisti merijäätä vähemmän kuin koskaan aiemmin satelliittimittauksissa

Tammikuu jatkoi globaalisti poikkeuksellisten lämpimien kuukausien sarjaa, joka oli kestänyt jo selvästi yli vuoden. Australian Sydneyssä tammikuu ja myös koko eteläisen pallonpuoliskon kesä olivat virallisten mittausten mukaan vuodesta 1858 alkavan 158-vuotisen tilastohistorian kuumimmat.

Tammikuussa myös osissa Etelä-Amerikkaa vallitsi helleaalto. Chilessä monilla sääasemilla mitattiin mittaushistorian korkeimpia lämpötiloja, esimerkiksi Santiagossa 37,4 astetta. Argentiinassa Puerto Madrynin mittauspisteessä lämpötila kohosi 27. tammikuuta 43,5 asteeseen, mikä on korkein mittaushistorian aikana missään koko maapallolla näin etelässä (43° S) mitattu lämpötila.

Suomessa tammikuu oli 2-4 astetta tavanomaista lauhempi. Tammikuun alussa oli lyhyt kylmä jakso, mutta suurimman osan kuukaudesta vallitsi lauha etelän ja lännen välinen ilmavirtaus. Kuukauden alin lämpötila -41,7 °C mitattiin 5. päivänä Muoniossa ja ylin lämpötila +7,9 °C Jomalassa 1. päivänä. Sademääriltään kuukausi oli aivan maan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta tavanomaista vähäsateisempi. Maan etelä- ja keskiosassa tammikuu oli laajalti jopa harvinaisen vähäsateinen. Lunta oli tammikuun lopulla Lappia lukuun ottamatta tavanomaista vähemmän. Länsi- ja lounaisrannikolla oli paikoin lumetonta.

Globaalisti merijäätä oli jo vuoden alkaessa selvästi tavanomaista vähemmän. Globaali merijään pinta-ala oli 13. tammikuuta pienempi kuin koskaan aiemmin satelliittimittaushistorian aikana.

Ilmansaastetilanne oli hyvin paha esimerkiksi Puolassa ja Kiinassa.

Helmikuu 2017: Mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin missään maapallolla ei ollut huomattavasti tavanomaista kylmempää



Historialliseksi helmikuun tekee se, että helmikuu oli mittaushistorian ensimmäinen kuukausi, jolloin missään koko maapallolla ei kuukauden aikana keskimäärin ollut huomattavasti tavanomaista kylmempää ("much cooler than average" tai "record coldest").

Samaan aikaan New Yorkissa kehotettiin välttämään ulkona liikkumista lumimyrskyn takia ja monin paikoin Australiassa jopa 48 asteen helleaallon takia.

Pohjoisnapa oli jälleen tavanomaiseen verrattuna todella lämmin. Grönlannissa oli ajoittain ja paikoin 25 astetta tavanomaista lämpimämpää. Keskiviikkona 8. helmikuuta 2017 lämpötila kohosi Pohjois-Grönlannissa vain 12 tunnissa peräti 24 astetta. Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa Station Nord -sääasemalla mitattiin helmikuussa plusasteita, kun lämpömittari näytti korkeimmillaan +0,7 astetta.

Suomessa helmikuu oli keskilämpötilaltaan 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Sademäärä oli lähellä tavanomaista. Myös talven eli joulu-helmikuun keskilämpötila oli koko Suomessa 2-3 astetta tavanomaista korkeampi.

Globaali merijään pinta-ala pysytteli koko alkuvuoden ajan ajankohtaan nähden mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. Antarktiksella merijään laajuus saavutti uuden minimin.

NOAA:n ja Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen pallonpuoliskon talvi 2016-2017 eli joulu-helmikuun jakso oli maa- ja merialueet yhdistettyinä vuodesta 1892 alkavien tilastojen maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin.

Maaliskuu 2017: Mittaushistorian ensimmäinen yli asteen tavanomaista lämpimämpi kuukausi ilman El Niñon vaikutusta

NOAA:n mukaan maaliskuu oli globaalisti maa- ja merialueet yhdistettyinä mittaushistorian kaikista 1 647 kuukaudesta ensimmäinen, jolloin anomalia eli lämpötilapoikkeama oli vertailuajanjaksoon (koko 1900-luku) nähden yli yhden celsiusasteen lämpimämpi (verrattuna 1900-luvun ko. kuukausiin keskimäärin) ilman El Niñon lämmittävää vaikutusta. Esiteolliseen aikaan verrattuna maaliskuu oli 1,3 astetta lämpimämpi.

Suomessa maaliskuu oli pohjoisosassa 1-2 astetta ja etelä- sekä keskiosassa 2-3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Maaliskuun ylin lämpötila 17,4 astetta mitattiin Ahvenanmaan Jomalassa. Lukema jäi vain kymmenyksen Suomen mittaushistorian maaliskuun lämpöennätyksestä, joka on mitattu Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuonna 2007. Lännen ja luoteen väliset myrskypuuskat aiheuttivat sähkökatkoksia etenkin Suomen etelä- ja keskiosissa. Lunta oli maaliskuun lopussa tavanomaista vähemmän maan etelä- ja länsiosassa. Näillä alueilla oli paikoin jopa lumetonta.

Huhtikuu 2017: Helteitä Intiassa ja Etelä-Siperiassa

Intiassa oli vaarallinen helleaalto, ja myös Etelä-Siperian Tomskissa (noin 400 kilometriä Helsingin eteläpuolella) mitattiin huhtikuun lopulla +29,5 °C. Lukema on siellä mittaushistorian uusi huhtikuun lämpöennätys. Alueen lämpötilat olivat laajemminkin 10-20 °C yli tavanomaisen.

Huhtikuu oli suuressa osassa Suomea 1-2 astetta tavanomaista kylmempi. Lumisateita esiintyi etelärannikkoa myöten vappuaattoon asti. Lunta oli huhtikuun viimeisenä päivänä tavanomaisesta poiketen lähes koko Suomessa.

Toukokuu 2017: Lounais-Aasiassa jopa +54 astetta



Toukokuun loppupuolella Lounais-Aasiassa oli poikkeuksellinen lämpöaalto. Lämpötila kohosi läntisimmässä Pakistanissa Turbatin mittausasemalla 54,0 asteeseen ja ylitti 50 astetta myös Iranissa ja Omanissa.

Suomessa toukokuu oli 1-3 astetta tavanomaista viileämpi. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa toukokuu oli poikkeuksellisen kolea. Vastaava toistuu keskimäärin vain muutamia kertoja sadassa vuodessa. Toukokuun ylin lämpötila ja samalla ainoa hellepäivä mitattiin 19. päivänä, kun Hämeenlinnan Evolla lämpötila nousi 27,0 asteeseen. Toukokuun alin lämpötila oli 16. toukokuuta Suomussalmen Pesiössä mitattu -13,1 astetta.

Kesäkuu 2017: Aasian helteet jatkuivat ja Portugalissa vaivasivat metsäpalot



Iranin Ahwazissa lämpötila kohosi 29. kesäkuuta 53,7 asteeseen. Keski-Portugalin maastopaloissa kuoli 64 ihmistä.

Suomessa kesäkuu oli harvinaisen kolea. Yöt olivat kesäkuun ensimmäisellä viikolla paikoin harvinaisen kylmiä. Yöpakkasia mitattiin muutamina öinä paikoin Suomen eteläosissa asti. Suurin poikkeama kesäkuun tavanomaisesta lämpötilasta oli Suomen itäosassa ja Itä-Lapissa, missä oli noin 1,5-2,5 astetta tavanomaista viileämpää. Helleraja ylitettiin kesäkuussa jossain päin Suomea yhteensä kuutena päivänä. Tämä on pari päivää vähemmän kuin kesäkuussa keskimäärin.

Heinäkuu 2017: Mittaushistorian ehkä globaalisti lämpimin heinäkuu ja Kuolemanlaaksossa kuumempaa kuin yhtenäkään muuna kuukautena mittaushistorissa millään maapallon sääasemalla



Nasan mukaan heinäkuu oli globaalisti 0,83 celsiusastetta lämpimämpi kuin heinäkuiden pitkäaikainen keskiarvo vuosina 1951-1980. Vuonna 2016 vastaava poikkeama oli tarkastetuissa tilastoissa 0,82 astetta. Vuoden 2017 heinäkuu siis näyttäisi olleen vuoden 2016 ennätyslämmintä heinäkuuta lämpimämpi, mutta ero on niin pieni, että tilastollisesti heinäkuut 2016 ja 2017 ovat käytännössä tasoissa mittaushistorian globaalisti lämpimimpien heinäkuiden luettelossa. Ero seuraavaksi lämpimimpiin heinäkuihin on kuitenkin selvä.

Vuoden 2017 heinäkuun kohdalla erityisen merkittävää on se, että nyt ennätys syntyi ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta. Vuotta aiemmin heinäkuussa vallitsi El Niño -tilanne, jonka selitettiin aiheuttaneen osan silloisesta lämpimyydestä. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos alkoi siis ilmeisesti näkyä lämpötilastoissa nyt aiempaakin selvemmin. Nasan tilastot kattavat viimeisimmät 137 vuotta vuodesta 1880 alkaen.

Heinäkuu 2016, elokuu 2016 ja heinäkuu 2017 lienevät maapallon koko mittaushistorian absoluuttisilta keskilämpötiloiltaan kuumimmat kuukaudet, vaikka anomaliat (poikkeamat verrattuna ko. kuukauden pitkän aikavälin keskiarvoihin) eivät ylläkään ennätystasolle.

Heinäkuu 2017 lienee ollut Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) kuumempi kuin yksikään muu kuukausi mittaushistorian aikana millään maapallon virallisella sääasemalla. Kuukauden keskilämpötila oli Kuolemanlaaksossa 41,9 celsiusastetta.

Etelä-Eurooppaa koetteli helleaalto. Etelä-Espanjan Cordobassa lämpötila nousi 12. heinäkuuta 46,9 asteeseen ja Granadassa päivää myöhemmin 45,7 asteeseen.

Argentiinassa oli poikkeuksellisen kylmää ja runsaita lumisateita. Barilochessa lämpötila putosi 16. heinäkuuta -25,4 asteeseen, mikä on 4,3 astetta aiempaa ennätyspakkasta kylmempi. Myös Kaakkois-Australian sisämaassa oli paikoin ennätyskylmää. Canberrassakin lämpötila laski -8,7 asteeseen, mikä on kylmin lukema vuoden 1971 jälkeen.

Heinäkuu oli Suomen etelä- ja keskiosissa paikoin harvinaisen kolea. Näin kolea heinäkuu koetaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Suomen etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa heinäkuun keskilämpötila oli 1-2,5 astetta tavanomaista alempi. Helleraja ylitettiin jossain päin Suomea heinäkuussa kaikkiaan kymmenen kertaa. Tämä on kuusi päivää pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Helteet keskittyivät lähinnä Suomen pohjoisosaan. Suomen etelä- ja keskiosassa helleraja ylitettiin heinäkuussa vain kolmena päivänä. Helteisimmät paikkakunnat olivat heinäkuussa Oulu, Rovaniemi ja Utsjoki, jossa helleraja ylitettiin heinäkuussa neljä kertaa.

Elokuu 2017: Harvey-hurrikaani, Lucifer-helle, Kalifornian maastopalot ja ennätysaikainen ekovelkapäivä

Maapallon luonnonvarojen ylikulutuspäivä eli ekovelkapäivä koettiin jo 2. elokuuta, aiemmin kuin koskaan ennen.

Harvey-hurrikaani iski Texasiin. Bahrainissa elokuu oli mittaushistorian kuumin. Lucifer-helleaalto johti elokuun alussa uusiin ennätyslämpötiloihin Pohjois- ja Keski-Italiassa, Kroatiassa sekä Etelä-Ranskassa.

Kaliforniassa kesä oli mittaushistorian kuumin. Elokuun lopulla alkoi syyskuun alkupuolelle jatkunut helleaalto, jonka seurauksena San Franciscossa mitattiin uudeksi ennätyslämpötilaksi 41,1 astetta.

Suomessa elokuun keskilämpötila oli melko tavanomainen. Tähän vaikuttivat pilvisyys ja siitä seuranneet viileät päivät ja lämpimät yöt. Ainoastaan Pohjois-Karjalassa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi. Kiira-rajuilmassa 12. elokuuta Suomen etelä- ja itäosassa paikannettiin yhteensä yli 6 000 maasalamaa. Etenkin Uudenmaan ja Kymenlaakson alueilla oli myös runsaasti tuulivahinkoja.

Koko kesä oli Suomessa laajalti harvinaisen viileä. Keskilämpötila jäi monin paikoin yli asteen tavanomaista alemmaksi. Suomen pohjoisosassa kesän keskilämpötila oli noin 0,5 astetta tavanomaista viileämpi. Kesä oli monin paikoin myös harvinaisen pilvinen.

Syyskuu 2017: Ennätyksellinen Irma-hurrikaani



Hurrikaani Irma vaurioitti Karibialla suurinta osaa Barbudan rakennuksista. Irma oli tuulennopeudeltaan mittaushistorian voimakkain Leewardsaarille saapunut hurrikaani ja viidenneksi voimakkain Atlantilla syntynyt hurrikaani. Ranskan ilmatieteen laitoksen mukaan Irma oli koko 1970-luvulta alkavan satelliittimittaushistorian pisimpään jatkunut voimakas hirmumyrsky. Irma-hurrikaanissa matalapaineen keskuksessa paine (914 millibaaria) oli alempi kuin mitä koskaan aiemmin on mitattu Meksikonlahden ja Länsi-Karibian ulkopuolella. Yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus on tilastoinut hurrikaaneja vuodesta 1851 alkaen. Mikään muu hurrikaani ei tiettävästi ole ollut Atlantilla koko tilastohistorian aikana paineella mitattuna yhtä voimakas kuin Irma. Irma oli myös hyvin laaja-alainen myrsky. Hurrikaanin voimalla puhaltavat tuulet levittäytyivät läpimitaltaan 85 kilometrin alueelle, mutta koko myrskymatalapaine oli vielä huomattavasti tätäkin suurempi, joidenkin tietojen mukaan lähes kaksi kertaa Suomen kokoinen.

Suomessa syyskuun keskilämpötila oli suuressa osassa Lappia noin asteen tavanomaista korkeampi ja muualla lähellä tavanomaista. Virolahdella mitattiin suurin kuukauden sademäärä (157,5 millimetriä), mikä on harvinaisen paljon. Näin paljon sataa noin kerran kymmenessä vuodessa.

Lokakuu 2017: Nuuksiossa lähes ennätyksellinen sademäärä



Suomessa lokakuun keskilämpötila oli isossa osassa Lappia vajaan asteen tavanomaista korkeampi. Muualla Suomen pohjois- ja itäosissa keskilämpötila oli lähellä tavanomaista. Sen sijaan Länsi-Suomessa lokakuu oli paikoin vajaan asteen tavanomaista kylmempi. Espoon Nuuksiossa mitattiin lokakuun sademääräksi 226,1 millimetriä. Se on vain kaksi millimetriä vähemmän kuin Suomen mittaushistorian lokakuun sade-ennätys, Vihdin Hiiskulassa vuonna 2006 mitattu 228,1 millimetriä. Suurimpaan osaan Suomea satoi lokakuun lopulla ensilumi.

Marraskuu 2017: Alaskassa ennätyslämmintä, Suomessa sääasemakohtaisia syksyn sade-ennätyksiä

Heinäkuun tavoin myös marraskuu oli Alaskan Utqiaġvikissa (Barrow) ennätyslämmin. Kyseisellä sääasemalla kahdeksan mittaushistorian 1920-1917 lämpimintä vuotta on havaittu 11 viime vuoden aikana.

Marraskuu oli suurimmassa osassa Suomea 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi ja paikoin myös tavanomaista sateisempi. Eniten satoi Kouvolan Anjalassa (130,4 millimetriä). Myös syksy eli syyskuu-marraskuu oli suuressa osassa Suomea tavanomaista sateisempi. Uudellamaalla sekä Kymenlaaksossa syksy oli poikkeuksellisen sateinen. Vastaava toistuu keskimäärin harvemmin kuin kerran 30 vuodessa. Nurmijärven, Virolahden ja Hyvinkään sääasemilla rikottiin paikkakuntakohtaiset syksyn sademääräennätykset.

Joulukuu 2017: Kalifornian maastopalot jatkuvat

Kuivuuden piinaamassa Etelä-Kalifoniassa laajat maastopalot jatkuivat. Länsi-Euroopassa on paikoin ollut lumimyrskyjä.

Lue myös nämä

Vuosikatsaus: Säävuosi 2016

Vuosikatsaus: Säävuosi 2015

Vuosikatsaus: Säävuosi 2014

Vuosikatsaus: Säävuosi 2013

Vuosikatsaus: Säävuosi 2012

tiistai 12. joulukuuta 2017

Jollei jouluna ole lunta, voiko joulupukki tullakaan?

Olen asunut lapsuuteni, varhaisnuoruuteni ja työurani alkuvuodet Lappeenrannassa, kunnes sain vakituisen viran Kouvolasta. Kuinka suuri lumensyvyys on jouluna? Olivatko lapsuuteni joulut aina lumisia?

Tarkastelin asiaa Ilta-Sanomien keräämien ja Ilmatieteen laitoksen avoimeen dataan perustuvien tilastojen avulla. Piirsin Lappeenrannan ja Kouvolan jouluaattojen lumensyvyyksistä vuosilta 1965-2016 oheiset diagrammit. Diagrammit saa suuremmiksi klikkaamalla hiiren ykköspainikkeella niiden päältä.

Muiden paikkakuntien lumensyvyydet ja lämpötilat eri vuosien jouluaattoina voit katsoa tästä Ilta-Sanomien linkistä. Helsingissä suurin lumensyvyys mitattiin vuonna 1915, jolloin lunta oli jouluna 63 senttimetriä. Vuosina 1941 ja 1965 päästiin 52 senttimetriin.





Piirtämistäni diagrammeista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1965-2016 rajattu mukaan lähteenä olevan alkuperäisaineiston mukaisesti). Niinpä tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä.

Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain paikallinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.

Tulevaisuudessa Suomen ilmaston lämpeneminen tuo yhä useampia vähälumisia talvia. Erityisesti valkeat joulut ovat uhattuina, sillä lumipeite saadaan entistä myöhemmin. Pohjoisimmassa Suomessa muutosta ei välttämättä huomaa vuosikymmeniin, sillä ilmastonmuutos lisää sademääriä. Yhä suurempi osa sateesta tulee vetenä, mutta myös lunta voi sataa entistä enemmän. Niinpä runsaslumisia talvia voi tulla vielä 2020- ja 2030-luvuillakin. Monien ilmastomallien mukaan keskimääräistä runsaslumisempia talvia tulee silloin tällöin ainakin tämän vuosisadan loppuun asti.

Lue myös nämä

Maapallon ilmasto näyttää viilentyneen koko elämäni ajan!

Jouluna juodaan lökäriä, syödään molvaa, kuunnellaan Sylvian joululaulua ja odotellaan sydänkuuta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

Vuorokauden lumisade-ennätys

Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Monien lajien tieteelliset nimet tulevat Tähtien sota -elokuvista

Eilen Los Anglesissa sai ensi-iltansa uusi Tähtien sota -elokuva "Star Wars: The Last Jedi". Suomessa elokuva tulee elokuvateatterilevitykseen keskiviikkona 13. joulukuuta. Biologiassa Tähtien sota -elokuvien mukaan on nimetty lukuisia oikeita eliölajeja.


Peckoltia greedoi -kissakala näyttää Tähtien sodassa esiintyvältä Greedolta. (Lähde: Armbruster JW, Werneke DC, Tan M 2015 Three new species of saddled loricariid catfishes, and a review of Hemiancistrus, Peckoltia, and allied genera (Siluriformes). ZooKeys 480: 97-123. doi: 10.3897/zookeys.480.6540. Photo by J. W. Armbruster. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License CC BY 4.0, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited.)

1. Peckoltia greedoi

Peckoltia greedoi on vuonna 1998 löydetty brasilialainen kissakala. Tutkijoiden mukaan kala näyttää aivan Tähtien sodan Greedolta. Yhdennäköisyys näkyy hyvin tämän linkin valokuvassa.

2. Adelomyrmex vaderi

Adelomyrmex vaderi -muurahaisen musta ulkonäkö tuo mieleen Darth Vaderin.

3. Agathidium vaderi

Myös Agathidium vaderi -kovakuoriainen on tietenkin saanut nimensä Darth Vaderista.

4. Darthvaderum greensladeae

Darthvaderum greensladeae -punkin sukunimi tulee Darth Vaderista. Näitä näytteitä mikroskopoineelle tutkijalle jostakin syystä sattui tulemaan mieleen Darth Vader.

5. Polemistus chewbacca, Polemistus vaderi ja Polemistus yoda

Jo vuonna 1983 kolme ampiaislajia nimettiin Chewbacan, Darth Vaderin ja Yodan mukaan.

6. Yoda purpurata

Yoda purpurata eli sananmukaisesti purppura Yoda on Yodan mukaan nimensä saanut mato. Laji elää Atlantin valtameressä. Se nimettiin Yodan mukaisesti ulkonäkönsä takia siksi, että sen pään molemmin puolin olevat ulokkeet muistuttavat Yodan korvia.

7. Albunione yoda

Yodan mukaan on saanut nimensä myös merisiira Albunione yoda. Naaraan pään muoto muistuttaa Yodan päätä.

8. Tetramorium jedi

Myös madagaskarilainen Tetramorium jedi -muurahainen sai nimensä Tähtien sodasta.

9. Aptostichus sarlacc

Mojaven aavikolta löydetty Aptostichus sarlacc -hämähäkki on nimetty Tatooine-autiomaaplaneetalla elävän Sarlacc-hirviön mukaisesti. Hämähäkki elää Tähtien sodan monsterin tavoin maanalaisissa koloissa.

10. Han solo

Han solo on Kiinasta löytynyt trilobiitti, Han-suvun ainoa edustaja. Virallisen selityksen mukaan sukunimi Han viittaa han-kiinalaisiin, nykyisen Kiinan suurimpaan etniseen ryhmään. Lajin nimennyt tutkija on kuitenkin sanonut, että todellisuudessa hänen ystävänsä yllyttivät häntä antamaan nimen Tähtien sota -elokuvan Han Solon mukaan.

11. Midichloria mitochondrii

Midichloria mitochondrii on erikoinen bakteerilaji, joka elää naaraspuolisten puutiaisten munasarjoissa solujen mitokondrioiden sisällä (mitokondrion sileän ulkokalvon ja poimuttuneen sisäkalvon välissä). Mitokondrio itsekin on endosymbioositeorian mukaan bakteerialkuperää, ja Midichloria mitochondrii lienee ensimmäinen löydetty mitokondrion sisällä elävä bakteeri. Elämäntavoiltaan tämä bakteeri siis on samankaltainen kuin Tähtien sodan midikloriaanit.

Bakteerin nimennyt tutkija, joka kysyi etukäteen nimeen luvan myös George Lucasilta, toteaa: "Taide jäljittelee usein tieteitä, mutta useinkaan tätä ei tapahdu toisinpäin. - - Tähtien sodassa on paljon tiedettä, mutta tieteessä ei ole tarpeeksi Tähtien sotaa."

Lähteitä ja lisätietoja





Hyvää Linnén syntymäpäivää hauskojen tieteellisten nimien ja tautiluokitusten parissa!

Jälleen uusi hämähäkkilaji nimettiin Harry Potterin mukaan

Jääkiekon MM-kilpailujen tietokilpailukysymys: Kuka suomalainen jääkiekkoilija on saanut nimensä hyönteisten tieteellisiin lajinimiin?

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää itsenäisyyspäivää satavuotiaalle Suomelle!

Pehr Evind Svinhufvudin senaatti eli Itsenäisyyssenaatti 27.11.1917. Kuvassa vasemassa rivissä ovat Eero Yrjö Pehkonen, Juhani Arajärvi, Arthur Castrén, Jalmar Castrén ja Emil Setälä. Pöydän päässä istuu itse P.E. Svinhufvud. Oikealla takaa lukien ovat Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Alexander Frey ja Wilho Louhivuori. Kuva: Eric Sundström, Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Vuonna 2017 joulukuun alkua vietettiin 5.12. asti jatkuneissa paukkupakkasissa. Lapissa pakkasta oli jopa 30-40 astetta ja Etelä-Suomessa 15 astetta. Rannikoilla lunta oli 20 ja Lapissa yli 30 senttimetriä, kunnes 6. joulukuuta saapuneen matalapaineen myötä lumisade muuttui rännäksi ja lopulta vedeksi. Lämpötila kohosi kello 14 Helsingissä 1,1 asteeseen, Kajaanissa -1,0 asteeseen ja Sodankylässä 1,3 asteeseen. (lähteet: Markus Hotakaisen kirja Suomen säähistoria ja Foreca)

Pojat ja heidän rattaansa, joilla he kuljettivat laivamatkustajien tavaroita Naantalissa vuonna 1917. Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat, Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC-SA 2.0.

Suomen senaatin Kouvolalle kaksi vuotta aiemmin myöntämä taajaväkisen yhdyskunnan asema astui voimaan vuonna 1917. Näin tämä vuosi on ollut myös Kouvolan 100-vuotisjuhlavuosi. Kauppalaksi Kouvola muuttui vuonna 1922 ja kaupungiksi vuonna 1960.

Lue myös nämä

Hyvää Kouvolan ja koko Suomen satavuotisjuhlavuotta! Tiesitkö nämä faktat kauniista Kouvolasta?

Hyvää itsenäisyyspäivää, Suomi 99 vuotta!

perjantai 17. marraskuuta 2017

Ilmansaastedenialistit voisivat väittää Muonion ilmaa epäterveellisen puhtaaksi

Muonion ja Enontekiön alueella on yksi maailman puhtaimmista hengitysilmoista. Kuva on Hetan kirkonkylästä kesäkuulta 2016.

Euroopassa ilmansaasteet tappavat kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne

Keväällä 2016 lehtien lööpit hehkuttivat, että Muoniossa on maailman puhtain ilma. Itse asiassa tarkasti sanottuna WHO:n tilastojen mukaan Ilmatieteen laitoksen Pallaksen Sammaltunturilla sijaitseva mittausasema on yksi paikoista, joissa mitataan maailman puhtainta ilmaa. Yhtä puhdasta ilma on esimerkiksi Islannin Hafnarfjordurissa ja Uuden-Seelannin Te Anaussa.

Arvioiden mukaan ilmansaasteet tappavat maailmanlaajuisesti vuosittain enemmän ihmisiä kuin aids, malaria, diabetes tai tuberkuloosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmansaasteiden haittavaikutukset vastaavat noin 0,4-1,6 tupakan polttamista joka vuorokausi. Euroopassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2010 noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa, kymmenen kertaa niin paljon kuin liikenne.

Pekingissä ulkoilu voi olla vaarallisempaa kuin tupakkahuoneessa istuminen

Kiinassa tilanne on huomattavasti huonompi. Tammikuussa 2013 Pekingin (Beijingin) pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 194 ja hetkellinen maksimi 886 mikrogrammaa kuutiometrissä. Tupakointihuoneissa 16 yhdysvaltalaisella lentoasemalla pienhiukkaspitoisuus oli keskimäärin 166,6 mikrogrammaa kuutiometrissä. Pekingissä ulkoilu oli siis vaarallisempaa kuin lentokentän tupakkaloungessa istuminen.

Handanin teollisuuskaupungissa 200 kilometriä Pekingin eteläpuolella keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus (mikrogrammoina kuutiometrissä) on 120, mikä vastaa 5,5 tupakan polttamista päivittäin. Shenyangin kiinalaiskaupungissa pienhiukkaspitoisuus oli marraskuussa 2015 korkeimmillaan jopa yli 1400, siis 56-kertainen WHO:n vuorokautiseen maksimisuositukseen (vuorokauden keskiarvo korkeintaan 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) verrattuna. Tämä vastaa 63 tupakan sauhuttelua vuorokaudessa, siis noin 2,6 savuketta joka tunti ympäri vuorokauden.

Tänä syksynä Intian ja Pakistanin ilmansaastetilanne on vastannut pahimmillaan 50 savukkeen polttamista päivittäin

Viime viikkoina pahasta ilmansaastetilanteesta on kärsitty erityisesti Pakistanissa ja Intiassa. Delhin ilmansaastetilanteen on arvioitu vastaavan 50 tupakan polttamista päivittäin. Kaikissa näissä savukevertailuissa on kuitenkin huomattava, että tilanne on lasketun kaltainen, jos ihminen hengittää yhtä huonoa hengitysilmaa koko vuorokauden ajan. Mikäli sisäilma on puhtaampaa, tilanne on jonkin verran parempi.

Yhdysvalloissa ilmansaastedenialismi nostaa päätään jopa presidentin lähipiirissä

Vanhat tupakkamainokset ovat samalla hauskoja ja surullisia. Mainoksissa lääkärit, pienten lasten vanhemmat ja jopa joulupukki mainostavat tupakointia. Mainosten mukaan naiset pysyvät hoikkina, kun he karkinsyönnin sijaan tupakoivat. Äidit ovat lapsilleen parempia äitejä, kun he saavat hermoilleen rauhoitusta tupakasta.

Vanhojen savukemainosten tapaan yhä nykyäänkin ulkomailla voidaan mainostaa kivihiiltä houkuttelevana energianlähteenä. Itse asiassa näillä kaikilla asioilla on myös yhteys toisiinsa. Erityisesti Yhdysvalloissa samat tahot, jotka pitävät ilmastonmuutosta vain positiivisena asiana maapallolla ja vähättelevät tupakoinnin haittavaikutuksia, ovat nyt alkaneet puhua siitä, että joissakin paikoissa hengitysilma on nykyään jo lapsille liian puhdasta. Tällaisia näkemyksiä edustava henkilö on jopa nimitetty Yhdysvaltojen presidentin tieteelliseksi neuvonantajaksi.

Keskeinen toimija lähes kaikissa näissä ilmansaasteita vähättelevissä denialistisissa näkemyksissä on Heartland Institute -instituutti, joka on aiemmin tullut tunnetuksi ilmastonmuutosskeptikkojen - tai paremmin sanottuna ilmastonmuutosdenialistien - äänitorvena. Ajatus liian puhtaasta hengitysilmasta perustuu siihen, että elimistön puolustusjärjestelmä tarvitsee ympäristön epäpuhtauksia immuunijärjestelmän normaalin toiminnan kehittymiseen. Tutkijat ovat kuitenkin todellisuudessa puhuneet luonnollisten tekijöiden, esimerkiksi siitepölyaltistuksen ja muiden luontokontaktien, tarpeellisuudesta ensimmäisten elinvuosien aikana. Suomessa tästä aiheesta ovat tutkimuksia julkaisseet Ilkka Hanski ja Tari Haahtela.

Globaalisti noin seitsemän miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain huonon hengitysilman vuoksi

Ilmansaasteiden ja kuolemantapausten välinen yhteys ei näy suoraan, koska kuolintodistukseen ei kirjata kuolemansyyksi ilmansaasteita vaan jokin elimistöllinen ongelma, esimerkiksi sydän- tai hengityselinsairaus. Tämä voi kuitenkin johtua ilmansaasteista tai sairaus on voinut voimistua ilmansaasteiden seurauksena. Vaikka yksittäisissä kuolemantapauksissa voi olla vaikea osoittaa suoraa yhteyttä kuolemaan, lääketieteellisissä tutkimuksissa ilmansaasteet on yksiselitteisesti todettu haitallisiksi.

WHO on arvioinut globaalisti jopa seitsemän miljoonan ihmisen kuolevan vuosittain huonon hengitysilman takia. Tästä määrästä yli puolet johtuu huonosta sisäilmasta, lähinnä ruoanlaitosta puu- ja hiiliuuneissa, ja vajaa puolet ulkoilman pienhiukkasista. Todellisuudessa näiden syiden erottelu on kuitenkin hyvin hankalaa, koska kehitysmaissa samat ihmiset altistuvat usein sekä huonolle sisäilmalle että huonolle ulkoilmalle. Lisäksi voi olla vaikea erottaa vaikkapa Saharan hiekkapölyn ja hiilenpolton aiheuttamia terveysvaikutuksia. Joka tapauksessa huono hengitysilma näyttää suurimmalta yksittäiseltä ympäristöterveysriskiltä.

Kiinassa 8-vuotiaan tytön keuhkosyövän arvioidaan aiheutuneen ilmansaasteista. Ilmansaasteet aiheuttavatkin Kiinassa WHO:n laskelmien mukaan yli miljoona kuolemaa joka vuosi, siis 76 kuolemaa sataatuhatta ihmistä kohden. Vastaavasti väestömäärään suhteutettu ilmansaasteiden aiheuttamien kuolemien määrä on Ukrainassa 120, Bulgariassa 118, Intiassa 49, Pakistanissa 33, Thaimaassa 33, Suomessa 6 ja Australiassa alle 1.

Saasteettomassa ilmassa delhiläiset eläisivät keskimäärin yhdeksän vuotta nykyistä pidempään

Tänä syksynä julkaistun tutkimuksen mukaan kiinalaisten keskimääräinen elinikä on ilmansaasteiden vuoksi noin kolme vuotta lyhempi kuin puhtaassa ilmassa. Jos hengitysilman laatu täyttäisi WHO:n asettamat kriteerit, intialaiset eläisivät keskimäärin neljä ja delhiläiset peräti yhdeksän vuotta kauemmin. Puhtaassa ilmassa elinikä pidentyisi Bangladeshissa viisi ja Nepalissa neljä vuotta. Noin kahden vuoden pidennyksen elinaikaansa saisivat Pakistanin, Tadžikistanin ja Kongon demokraattisen tasavallan asukkaat. Kaliforniassa, jossa suuren väestömäärän ja ympäröivien vuorten vuoksi sijaitsee kahdeksan Yhdysvaltojen ilmanlaadultaan huonoimmasta kaupungista, eliniän pidennys olisi kahdeksan kuukautta.

Tarkkoihin lukuarvoihin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota näissä savuke- ja elinikälaskelmissa. Monet tutkimukseen liittyvät tekijät voivat aiheuttaa lukuarvoihin vaihtelua, mutta jotakin suuntaa ne toki antavat.

Ilmansaastedenialismin ja valeuutisten torjumiseen tarvitaan perusteellista luonnontieteiden opetusta

Jotta perusteettomalta ilmansaastedenialismilta sekä tahalliselta manipulaatiolta vältytään ja valeuutiset tunnistetaan valeuutisiksi, tarvitaan perusteellista luonnontieteiden (biologian, maantieteen, fysiikan, kemian) opetusta kaikilla kouluasteilla peruskouluista lukioiden kautta korkeammalle asteelle. Tähän on hyvä palauttaa mieleen keskeinen kohta Tiina Raevaaran kouluvierailustamme:

"Raevaara muistutti myös siitä, että tiedettä ymmärtäville toimittajille on paljon kysyntää. Hän arvosteli kovin sanoin huonoa tiede- ja terveysjournalismia, kohuotsikoita, tieteen brändin alle levitettyä pseudotiedettä ja suoranaisen huuhaan ylläpitoa, mistä hän mainitsi esimerkkeinä horoskooppipalstat ja ennustajachatit. Pseudotieteellisyydestä Raevaara nosti esiin rokotteisiin liittyvät valheet, sähköallergian, homeopatian, enkeleihin uskomisen, uskonnollisen terveyshuuhaan ja tieteellisiltä kuulostavat, silkkaa huuhaata olevat terveydenhoitovälineet. Hyvin näkyvästi Raevaara toi esille sen, että tieteellä voi hallita maailmaa. Vähintäänkin yhtä selvästi hän tähdensi sitä, että tiede on tiedonhankintajärjestelmä, ei mikään lopullinen totuus. Tiede on itseään täydentävää ja korjaavaa. Yksittäinen tutkimus voi tuoda jotakin uutta, mutta yksittäinen tutkimus on aina vain yksittäinen tutkimus. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee, eikä yksittäisestä tutkimuksesta pitäisikään vielä vetää kohuotsikoita ja rajuja johtopäätöksiä."

Muonion ilma ei siis ole epäterveellisen puhdasta. Se on todella terveellistä hengittää, vaikka se välttämättä ei maailman puhtainta olekaan. Läheskään kaikista maailman kolkista ei edes ole olemassa mittaustuloksia.

Lue myös nämä

Saastuneen kaupunki-ilman hengittäminen voi vastata useiden savukkeiden polttamista päivässä

Reaaliaikainen maailman ilmansaastekartta: Tällä hetkellä ilmansaasteiden terveysvaikutus vastaa Puolassa jopa seitsemän ja Kiinassa kuudentoista savukkeen polttamista vuorokaudessa

Pienhiukkaset ja melu ovat merkittävimmät ympäristön aiheuttamat terveysriskit Suomessa

Hyviä uutisia ilmansaasteista, huonoja uutisia merenpinnan noususta

Sisältävätkö loppuvuoden juhlissa käytetyt piparkakut, suklaa, uudenvuodentina ja ilotulitteet myrkkyjä?

torstai 16. marraskuuta 2017

Mennäänkö ottamaan yhdet kasteiset?

Kuvan lähde: Pixabay

Arkisessa kielenkäytössä monia termejä käytetään tieteelliseltä kannalta katsottuna virheellisesti. Esimerkiksi kylmän lasipullon pintaan tai kylmän juoman kylmentämän juomalasin pintaan sanotaan tulevan huurretta. Todellisuudessa kyseessä kuitenkin on kaste. Oikea termi tietenkin riippuu siitä, kuinka käsitteet halutaan määritellä. Huurre määritellään "virallisesti" siten, että siinä nestemäinen vesi jäätyy pieninä pisaroina. Sen sijaan kasteessa ilman vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi, mikäli ilmankosteus on riittävä. Huurteessa on siis jäätä, kasteessa vettä. Auton ikkunan sisäpinnalle tulee siis yleensä kastetta, vaikka silloinkin arkikielessä puhutaan huurteesta, ja oikeasti perjantaina mennään kasteiselle eikä huurteiselle!

Huurre on hyvin kostealla (sumuisella) ja tuulisella säällä usein tuulen puolelle varsinkin puihin ja sähkölankoihin sekä myös pilvessä lentävän lentokoneen siipiin syntyvä esiintymä, jossa on ilmaa jääkiteiden välissä. Jäätävän sumun tai udun alijäähtyneet pisarat jäätyvät heti tarttuessaan kylmiin (pakkasen puolella oleviin) pintoihin. Sopivissa olosuhteissa huurrekerros voi synnyttää puiden päälle paksun tykkylumikerroksen, kun jääkiteet kasvavat kiinni toisiinsa. Huurretta kehittyy myös pakastimen jäähdytysritilään. Etelä-Suomessa kuura on huurretta yleisempi, vaikka kansanomaisessa kielessä kuurastakin käytetään virheellisesti usein nimeä huurre. Huurteesta puuttuvat kuuran fraktaalikuviot, eikä huurre ole yhtä valkoista kuin kuura.

Kuura on kiteinen (neulamainen, suomumainen tai sulkamainen), tyypillisesti katoille, ruohikkoon, puihin, ikkunoihin, auton tuulilasiin tai kuuraliukkautena tien pinnalle muodostuva jääesiintymä. Kuura syntyy selkeällä ja tyynellä tai lähes tyynellä säällä, kun ilmassa oleva vesihöyry härmistyy tarpeeksi kylmässä kaasusta suoraan kiinteään olomuotoon. Kuurassa siis on fraktaalikuvioita ("kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin"), jotka huurteesta puuttuvat. Kuurankukkaset muodostuvat ikkunoissa naarmuuntuneisiin tai likaisiin (esimerkiksi kesältä jäänyttä kärpästen ulostetta) kohtiin. Kuuraa voi kehittyä myös pakastimesta otetun jäätelöpakkauksen pintaan. Kuuratilanteessa teille voi syntyä mustaa jäätä, kun auton renkaat rikkovat jääkiteet ja sulattavat ne, mutta kosteus jäätyy kylmään tienpintaan.

Hallalla tarkoitetaan kasvukaudella maanpinnassa (alle kahden metrin korkeudella) olevaa pakkasta. Mikäli pakkanen ulottuu viralliselle lämpötilojen mittauskorkeudelle eli kahteen metriin asti, puhutaan yöpakkasesta.

Kuvan lähde: Pixabay

Myös eri sadetyypit menevät helposti sekaisin. Räntäsateessa sataa samanaikaisesti sekä vettä että lumihiutaleita. Ilman lämpötila on sellainen, että osa lumihiutaleista sulaa vedeksi matkalla pilvistä maanpinnalle. Aidossa räntäsateessa ilmassa on siis myös vesipisaroita. Usein ihmiset tulkitsevat virheellisesti märän lumisateen räntäsateeksi.

Lumipyry tarkoittaa samanaikaisesti esiintyvää lumisadetta ja voimakasta tuulta. Sen sijaan lumituiskussa voimakas tuuli kuljettaa jo maassa ollutta lunta ja kasaa sitä kinoksiksikin.

Onko mielestäsi myrsky vai rajuilma tuulennopeuksiltaan voimakkaampi? Suomalaisessa määrittelyssä myrsky liittyy aina tuuleen, ei mihin tahansa voimakkaaseen sääilmiöön. Virallisen suomalaisen määritelmän mukaan myrskystä on kyse, kun tuulen nopeus ylittää 10 minuutin keskiarvona 21 m/s (76 km/h). Kansainvälisesti myrskyn raja-arvo on 25 m/s (90 km/h). Sen sijaan rajuilmalle ei ole olemassa tuulen raja-arvoa, vaan rajuilmassa esiintyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Rajuilmasta voi olla kyse, vaikka tuuli ei olisikaan kovaa, esimerkiksi jos alle tunnissa sataa 20 millimetriä vettä.

Suomen havaintohistorian aikana maassamme on esiintynyt edellä olevan määritelmän mukaista myrskyä vain merillä ja tuntureilla. Muualla kymmenen minuutin keskituuli ei ole ylittänyt raja-arvoa 21 m/s. Sen sijaan maa-alueillakin esiintyy myrskypuuskia, joissa tuuli on hetkellisesti voimakasta ja tuhot mahdollisia. Ilmatieteen laitoksen mukaan lyhytaikaiset, 5–10 sekunnin tuulenpuuskat ylittävät 10 minuutin keskituulennopeuden säätilanteesta riippuen noin 1,5-kertaisina, enimmillään kaksinkertaisina.

Pouta on kyseessä, kun sää on sateetonta. Poudalla voi siis olla joko aurinkoista tai pilvistä. Poutapäivän aikana sen sijaan voi sataa hieman. Poutapäiviksi luokitellaan yleensä vuorokaudet, jolloin vuorokauden sademäärä on alle 0,3 mm. Ilmatieteen laitoksen tilastoissa voidaan kuitenkin luokitella sadepäiviksi jo ne päivät, jolloin sadetta on ollut vähintään 0,1 mm.

Suomessa ja yleensäkin Pohjoismaissa helteen rajana pidetään sitä, että vuorokauden ylin lämpötila varjossa ylittää kahden metrin korkeudella 25 astetta. Lämpötila 25,0 ei ole hellettä, mutta 25,1 astetta on hellettä. Mikä tahansa mukavan lämmin sää ei siis ole hellettä. Suomea lämpimämmillä alueilla helteen lämpötilaraja on korkeampi tai helteen määritelmä puuttuu kokonaan.

Myös käsitettä intiaanikesä käytetään usein väärin. Todellisuudessa se on poikkeuksellisen lämmin kausi syksyllä. Tyypillisesti intiaanikesästä voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun ensin on ollut syksyisen viileää ja sen jälkeen tuleekin vielä lämmintä ja aurinkoista säätä. Legendan mukaan nimitys intiaanikesä tulee siitä, että silloin pitkälle syksyyn jatkuneen kuumuuden uuvuttamat Amerikan alkuperäisasukkaat eli intiaanit tulevat kaupunkeihin hakemaan suojaa kuumuudelta ja kuivuudelta. Todellisuudessa termin alkuperää ei ole pystytty varmuudella selvittämään. Mahdollisesti se on alun perin tarkoittanut Amerikan alkuperäisasukkaiden metsästyskautta.

Kuvan lähde: Pixabay

Auer muodostuu ilmassa leijailevista pienistä ja kuivista tomuhiukkasista (pölystä, hiekasta, savusta), jotka samentavat maisemaa niin, että se näyttää himmeältä tai rusehtavalta, tummaa tausta vasten sinertävältä. Ilman suhteellinen kosteus on pienempi (alle 70 %) kuin udussa tai sumussa.

Utu tarkoittaa sitä, että ilmassa leijailee hyvin pieniä (silmälle näkymättömiä) vesipisaroita, jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on 1-10 km. Utu on väriltään harmahtavaa.

Sumussa ilmassa leijailee hyvin pieniä vesipisaroita (halkaisija noin 0,01 mm), jotka huonontavat näkyvyyttä siten, että näkyvyys on alle kilometrin. Sumu on ikään kuin maanpinnalle asti ulottuva pilvi. Sumu syntyy ilmassa olevan vesihöyryn tiivistyessä pisaroiksi, kun lämpötila laskee tai kosteus lisääntyy. Syntytavan mukaan voidaan puhua siirtymäsumusta (lämmin ilma jäähtyy kylmässä ympäristössä), säteilysumusta (jäähtyvä maanpinta jäähdyttää ilmaa), sekoitussumusta (kylmä sekä kostea ilma sekoittuvat) tai haihtumissumusta (lämmin veden pinta haihduttaa runsaasti vesihöyryä). Haihtumissumua ovat esimerkiksi merisavu ja järvisavu, jotka syntyvät hyvin kylmän (ainakin -15 astetta) pakkasilman virratessa juuri ja juuri sulana pysyvän vesialueen päälle.

Säärintama tarkoittaa kahden ominaisuuksiltaan erilaisen ilmamassan rajapintaa. Säärintama voi olla lämmin rintama (lämpimän ilmamassan etureuna), kylmä rintama (kylmän ilmamassan etureuna) tai okluusiorintama. Syklonin eli polaaririntamassa liikkuvan matalapaineen yhteydessä tapahtuu ns. kylmä okluusio eli lämmintä rintamaa nopeammin liikkuva kylmä rintama saavuttaa lämpimän rintaman ja kohottaa lämpimän ilman maanpinnan yläpuolelle tunkeutuessaan raskaampana sen alle. Termejä saderintama tai kuurorintama ei pitäisi käyttää.

Syklonilla tarkoitetaan siis polaaririntamassa syntyvää matalapainetta. Syklonilla - tai tarkemmin sanottuna trooppisella syklonilla - voidaan tarkoittaa myös lähinnä Intian valtameren alueella esiintyvää trooppista hirmumyrskyä.

Trooppiset hirmumyrskyt - tai hieman huolimattomammin sanottuna trooppiset pyörremyrskyt -  voidaan nimetä hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi niiden esiintymisalueen perusteella samaan tapaan kuin avaruuslentäjät nimetään lähtömaan mukaan astronauteiksi, kosmonauteiksi, taikonauteiksi tai vaikkapa finnonauteiksi kotimaan mukaan. Jos hurrikaania vastaava ilmiö esiintyy Välimerellä asti, voidaan puhua medikaanista, vaikka termi onkin ainakin toistaiseksi epävirallinen.

Vaikka trooppinen pyörremyrsky on sinänsä täysin virallinen termi myös trooppisista hirmumyrskyistä puhuttaessa, pyörremyrsky kuitenkin mielletään usein vain tornadoksi tai trombiksi. Nämä tornado ja trombi ovatkin sitten hieman kiistanalaisia termejä. Trombit ovat tavallaan tornadojen pikkuserkkuja, mutta voiko ne luokitella pieniksi tornadoiksi vai ovatko trombit kokonaan eri ilmiö, onkin hankalampi sanoa. Ilmatieteen laitoksen määritelmän mukaan "Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi". Myös meteorologi Markus Mäntykannas toteaa näin: "Trombi ja tornado ovat käytännössä sama asia – valtaosassa maailmaa käytetään tornado-nimitystä, mutta useassa Euroopan maassa puhutaan trombista." Suomessakin siis esiintyy tornadoja, jos trombeja pidetään yhtenä tornadojen muotona.

Trombia ei pidä sekoittaa syöksyvirtaukseen, joka on ukkospilvestä alaspäin syöksyvä voimakas kylmä ilmavirtaus, joka maan- tai vedenpinnan kohdatessaan kääntyy vaakasuoraksi. Syöksyvirtauksessa puut voivat kaatua melko laajaltakin alueelta lähes samaan suuntaan. Sen sijaan trombin pyörivä liike kaataa puita sikinsokin ja vaikuttaa yleensä vain pienellä alueella.

Lue myös nämä

Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä? ABC-kirja sadetyypeistä ja muista tärkeimmistä ilmakehän ilmiöistä.

Markus Mäntykannas: Väärinymmärretyt säätermit. Forecan blogi.