tiistai 10. lokakuuta 2017

Kesäaika päättyy 29. lokakuuta. Miksi kesäaikaa käytetään ja mistä saan täsmälleen oikean ajan kellooni?

Kesäaika päättyy ja normaaliaikaan eli "talviaikaan" palataan sunnuntaina 29. lokakuuta 2017 kello 4.00. Seuraavan kerran kesäaika alkaa sunnuntaina 25. maaliskuuta 2018 (lauantain ja sunnuntain välisenä yönä) kello 3.00. Normaaliaikaan siirtymisen johdosta tarjoilen luettavaksenne 15 mielenkiintoista faktaa, jotka liittyvät kesäaikaan. Mistä saa täsmälleen oikean ajan omaan kelloonsa? Miksi kellonaikaa siirrellään kesäajan ja normaaliajan välillä? Miten kesäaika vaikuttaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin? Mitkä ovat kesäajan hyödyt ja haitat?

Kuva: Pixabay

1. Benjamin Franklin laski aikaisemman heräämisen säästävän kynttilöitä ja ehdotti kirkonkellojen soittamista aikaisin aamulla

Joskus on sanottu, että kesäajan olisi keksinyt Benjamin Franklin vuonna 1784. Franklin ei kuitenkaan ehdottanut kellonajan siirtämistä, vaan ainoastaan kehotti pariisilaiseen lehteen lähettämässään satiirisessa kirjoituksessaan pariisilaisia heräämään ennen puolta päivää, jotta illalla ei tarvitsisi polttaa niin paljon kynttilöitä. Kirjoituksessa Franklin laski, että maaliskuun 20. päivän ja syyskuun 20. päivän välillä on 183 iltaa, joista kunakin kynttilää poltetaan 7 tuntia, mistä tulee yhteensä 1281 tuntia. Kerrottuna pariisilaisten asukasluvulla (100 000) tästä tulee 128 100 000 tuntia. Kun tunnissa yhdestä kynttilästä palaa puoli paunaa vahaa ja talia, painoksi saadaan kaikkiaan 64 050 000 paunaa. Tämä maksaa 96 075 000 livres tournoisia (yksi Ranskassa muinoin käytetyistä rahayksiköistä). Benjamin Franklin ehdotti myös monia ratkaisuja kirkonkellojen soittamisesta aikaisin aamulla hevosvaunuliikenteen kieltämiseen iltaisin.

2. Aluksi ehdotettiin kellojen siirtämistä 20 minuuttia kerrallaan kuukauden kaikkina sunnuntaina

Ensimmäisen varsinaisen idean kesäajasta esitti uusiseelantilainen taiteilija ja amatöörihyönteistutkija George Vernon Hudson vuonna 1895. Lontoolainen rakennusmestari William Willett kirjoitti vuonna 1907 pamfletin "Waste of Daylight", jossa hän ehdotti kellojen siirtämistä 20 minuuttia eteenpäin jokaisena huhtikuun sunnuntaina ja vastaavasti 20 minuuttia taaksepäin jokaisena syyskuun sunnuntaina. Hän teki myös tarkat laskelmat näin saavutettavista taloudellisista säästöistä.

3. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa

Ensimmäisenä kesäaika otettiin todellisuudessa käyttöön Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikaan 30.4.1916 energian säästämiseksi. Iso-Britannia seurasi Saksan esimerkkiä toukokuussa ja Ranska kesäkuussa.

Saksa kuitenkin luopui kesäajan käytöstä sodan jälkeen vuonna 1919, kunnes kesäaika jälleen omaksuttiin vuonna 1980. Tuolloin 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa useat Euroopan valtiot alkoivat käyttää kesäaikaa energiakriisin innoittamina, esimerkiksi Suomi vuonna 1981. Ensimmäistä kertaa Suomessa oli kokeiltu kesäaikaa sota-aikaan vuonna 1942.

4. Myös Etelämantereen joissakin osissa käytetään kesäaikaa

Myös Etelämantereen joillakin tutkimusasemilla käytetään kesäaikaa, jotta kellonaika pysyy samana Chilessä tai Uudessa-Seelannissa sijaitsevien tavarantoimittajien kanssa.

5. Kanada on kokeillut kahden tunnin kesäaikaa

Vuonna 1988 Kanadassa siirrettiin kokeilumielessä kelloja kahdella tunnilla kesäaikaan siirryttäessä. Tarkoituksena oli saada vuorokauden valoisa aika mahdollisimman tehokkaasti käyttöön.

6. Kelloa siirretään sekä keväällä että syksyllä kesää kohti

Jos on vaikeuksia muistaa, mihin suuntaan viisareita siirrellään, on hyvä pitää mielessä tämä muistisääntö: "Viisareita siirretään aina lähintä kesää kohti - kaikkihan me pidämme kesästä!" Siis keväällä kelloa siirretään tunnilla eteenpäin ("yritetään päästä nopeammin kohti tulevaa kesää") ja syksyllä tunnilla taaksepäin ("yritetään palata takaisin kohti juuri päättynyttä ihanaa kesää").

7. Netistä saatava tarkka kellonaika ei ole tarkka enää kotikoneen näytöllä

Tarkka aika kerrotaan useilla nettisivuilla. Todellisuudessa aika ei kuitenkaan ole täysin tarkka, koska verkkoyhteyden laadusta riippuen signaali voi viipyä matkalla jonkin aikaa. Täysin oikea aika voi siis poiketa noin 0,1 sekunnista useaan sekuntiin verrattuna näiltä nettisivuilta löytyviin aikoihin:

Mittatekniikan keskus (katso ko. sivun oikea yläkulma)

Time.is (sivu tarkastaa myös tietokoneesi kellonajan tarkkuuden)

Suomen aika

Kellonaika.fi

Greenwich Mean Time

8. Kesäajan tarkoitus on saada valoisa aika ja ihmisten valveillaolo osumaan yhteen

Monilta ihmisiltä näyttää kokonaan unohtuneen, miksi kelloja siirrellään kesäksi kesäaikaan. Kesäajan englanninkielinen nimi daylight saving time kuvaa asiaa hyvin. Tarkoitus on saada valoisa aika osumaan yhteen ihmisten valveillaolon kanssa. Kun aurinko "nousee" kesällä aikaisin, kelloja siirtämällä saadaan ihmisetkin nousemaan normaaliaikaan verrattuna tuntia aiemmin. Näin illalla riittää valoa tuntia pitempään. Ihmiset eivät siis turhaan nuku valoisaan aikaan ja valvo iltapimeässä, vaan valoisa aika ja ihmisten hereillä oleminen sattuvat paremmin samoihin aikoihin.

Kesäaikaan siirtyminen on erityisen tärkeää Keski- ja Etelä-Euroopassa. Meillä täällä pohjoisessa asialla ei ole niin suurta merkitystä, koska kesällä valoa riittää muutenkin melkein ympäri vuorokauden. Suomessa kesäajan merkitys näkyy selkeimmin alkukevään ja loppukesän iltoina, jotka ilman kesäaikaa olisivat paljon pimeämpiä.

9. Kesäaika voi lisätä harrastusmahdollisuuksia ja kohentaa taloutta

Ulkona näkee kesäajan ansiosta hyvin oleilla pitempään, mikä voi lisätä myös perheiden yhteisiä aktiviteetteja. Esimerkiksi puutarhatyöt tai liikuntaharrastukset onnistuvat helpommin, millä voi olla terveyttä edistävä vaikutus. Sähkönkäyttö vähenee ja terveys kohenee myös siksi, jos ihmiset ulkoilevat enemmän viihde-elektroniikan käytön sijaan. Toisaalta televisioyhtiöt kärsivät, jos ihmiset ovatkin parhaaseen katseluaikaan ulkoilemassa.

Lisääntyvä ajanvietto kodin ulkopuolella iltaisin voi lisätä turismia, kauppojen sekä ravintoloiden asiakasmääriä ja muuta taloutta, mutta toisaalta mahdollisesti lisääntynyt liikkuminen voi kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa päästöjä.

10. Kesäaika saattaa tietyissä olosuhteissa vähentää rikollisuutta ja siten tuoda taloudellista hyötyä

Valoisammat illat voivat vähentää rikollisuutta. Pari vuotta sitten julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa Jennifer L. Doleac ja Nicholas J. Sanders esittävät empiirisiä arvioita siitä, kuinka kesäaikaan siirtymisen myötä illalla lisääntyvä valoisuus vähentää väkivaltarikoksia. He havaitsivat esimerkiksi ryöstöjen määrän vähentyvän kesäajan alkaessa keväällä. Erityisen merkittävä pudotus tapahtui työpäivien päättymistä seuraavan tunnin aikana.

Tulokset osoittavat, että ryöstöjen, lievän väkivaltarikollisuuden ja muun katurikollisuuden määrä laskee noin 7 % kesäajan alkamista seuraavien viikkojen aikana. Näistä ryöstöjen määrä väheni 19 %, mitä selittää erityisesti 27 %:n lasku työpäivien päättymistä seuraavan auringonlaskutunnin aikana.

Kun päivänvaloa on enemmän kello 17-18 ihmisten kulkiessa kotiin, rikoksentekijät todennäköisesti välttelevät rikoksia, koska on olemassa suurempi mahdollisuus, että heidät tunnistetaan. Valoisassa tunnistaminen on helpompaa ja ulkona saattaa liikkua enemmän ihmisiä, mikä merkitsisi enemmän todistajia. Toisaalta kääntöpuolena on se, että myös mahdollisia uhreja on enemmän.

Doleac ja Sanders arvioivat myös kesäaikaan siirtymisen kustannuksia verrattuna rikosten vähentymisen aiheuttamaan taloudelliseen hyötyyn. Suurin osa syntyvistä lisäkustannuksista johtuu nimenomaan kellojen siirtämisestä eikä myöhäisemmästä auringonlaskusta sinänsä. Rahalliset kustannukset näyttävät todennäköisesti olevan hyvin pieniä verrattuna rikosten määrän vähenemisen tuomaan hyvin huomattavaan hyötyyn. Vaihtelu voi kuitenkin olla suurta eri kuukausina ja eri maantieteellisillä alueilla. Esimerkiksi Suomessa kesällä on lähes ympäri vuorokauden valoisaa, joten Doleacin ja Sandersin tutkimuksessa havaitut hyödyt tuskin paljonkaan näkyvät meillä.

11. Laskelmat kesäajan tuomasta energiansäästöstä ovat ristiriitaisia

Vuonna 1986 kesäaika siirrettiin Yhdysvalloissa alkamaan huhtikuun alussa huhtikuun lopun sijaan. Tämän lisäkuukauden on väitetty tuovan Yhdysvalloissa vuosittain säästöä 300 000 öljybarrelin verran. Vuodesta 2007 alkaen kesäaikaa pidennettiin Yhdysvalloissa vielä nelisen viikkoa lisää (kesäaika nyt maaliskuun toisesta sunnuntaista lokakuun ensimmäiseen sunnuntaihin), jotta energiansäästö olisi mahdollista maksimoida. Kalifornialaisen selvityksen mukaan energiansäästö jäi kuitenkin hyvin pieneksi. Vuonna 2008 julkaistun raportin mukaan koko Yhdysvalloissa pidennetty kesäaika säästi sähköä keskimäärin vain 0,5 % päivässä (ko. päivän sähkönkäytöstä), mistä tulee yhteensä 1,3 miljardia kWh. Tämä vastaa 122 000 yhdysvaltalaisen talouden keskimääräistä koko vuoden energiankäyttöä.

Toisaalta nykyaikainen energiatehokas valaistus pienentää kesäaikaan siirtymisen säästövaikutuksia. Lisäksi ilmastointi on usein valaistusta merkittävämpi sähkön kuluttaja. Kesäajan myötä vuorokauden lämpimin aika voi ajoittua niin, että ilmastointia saatetaan käyttää enemmän kuin noudatettaessa normaaliaikaa ympäri vuoden, joten kesäajan käyttäminen saattaa tällöin jopa lisätä energiankulutusta.

12. Myös kesäajan vaikutukset liikenteeseen ovat ristiriitaisia

Kesäajan on arveltu (Transport Research Laboratory ja University College of London) vähentävän liikenneonnettomuuksia ja liikenteessä kuolevien määriä, kun liikenne keskittyy paremmin valoisaan aikaan. Toisaalta kevätaamuna aamutokkuraisena (kellojen siirtämisen seurauksena liian aikaisin heräämään joutuneena) rattiin hyppääminen voi lisätä onnettomuuksia. Kellojen siirtämisen takia kesän iltaruuhkat voivat keskittyä entistä enemmän aurinkoiseen aikaan, mikä voi osaltaan pahentaa saasteongelmia. Ongelmia siirtymisyönä tulee myös junien ja bussien aikatauluille. Raskaan liikenteen ajopiirturitkin pitää muistaa siirtää oikeaan aikaan. 

13. Onko kesäaika aamuvirkkujen johtajien ja poliitikkojen muille tekemää kiusaa?

Fyysikko Ernst Peter Fischer on ollut sitä mieltä, että kesäaika on aamuvirkkujen iltavirkuille keksimä kiusa, joka on mennyt läpi siksi, että monet tehokkaasti toimivat johtajat ja poliitikot ovat itse aamuvirkkuja.

Maataloudessa ongelmana voi olla se, ettei esimerkiksi lehmiä ole helppo "ohjelmoida uudelleen" muuttamaan vaikkapa aamulypsyn aikataulua. Eikä tietotekniikassakaan ole helppoa siirrellä kellonaikoja pari kertaa vuodessa. Tietojärjestelmien (esimerkiksi tietokoneohjelmat, ovien sähkölukkojen avautumisajat, murtohälytysjärjestelmien päälläolo jne.) kellot voivatkin olla ympäri vuoden normaaliajassa. Kotonakin siirrettäviä kelloja voi olla erilaisissa laitteissa jopa reilusti yli toistakymmentä. Jopa pommit voivat räjähtää väärään aikaan.

Kesäaika tuottaa monia muitakin ongelmia. Hämärämmät kevätaamut voivat aiheuttaa jopa masentumista ja kellojen siirtäminen sisäisen kellon (biologisen rytmin) "ohjelmointivaikeuksia". Pahimmillaan kesäaikaan siirtymisen on osoitettu jopa lisäävän joidenkin ihmisten itsemurhariskiä.

14. Kesäaikaan siirtyminen vaikuttaa sydänkohtausten ajoittumiseen, mutta ei niiden määrään

Aikaisempi herääminen heti kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä aamuina voi lisätä myös sydänkohtausriskiä samaan tapaan kuin maanantaisin sydänkohtausriski voi olla muita viikonpäiviä suurempi, jos vuorokausirytmi on muuttunut viikonloppuna. Toisaalta normaaliaikaan siirryttäessä sydänkohtausriski on seuraavalla viikolla tavanomaista pienempi, kun aamulla voi nukkua tunnin pitempään.

Joulukuussa 2015 julkaistu suomalainen tutkimus ”Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland” päätyi Yle Uutisten mukaan tällaisiin johtopäätöksiin: ”Kun siirryttiin kesäaikaan, niin infarktien määrä lisääntyi keskellä viikkoa siirron jälkeen. Kun kesäajasta siirryttiin takaisin talviaikaan, niin silloin infarktien määrä ensimmäisenä työpäivänä väheni mutta lisääntyi taas loppuviikosta, jolloin kokonaismäärä pysyi samana.”

Muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa ”Daylight saving impacts timing of heart attacks” todetaan sydänkohtausten lisääntyneen 25 % kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina verrattuna normaalimaanantaihin. Kun Michiganin sairaaloissa hoidetaan maanantaisin keskimäärin 32 sydänkohtausta, kesäaikaan siirtymistä seuraavana maanantaina niitä oli keskimäärin 8 enemmän. Yleensäkin maanantaisin sydänkohtauksia on viikonpäivistä eniten, mikä voi johtua sekä viikonlopun epäsäännöllisemmästä vuorokausirytmistä että myös työviikon aloitusstressistä. Kesäaikaan siirryttäessä mukaan tulee vielä tuntia normaalia aikaisempi herätys. Kaiken kaikkiaan kesäaikaan siirtymistä seuraavalla viikolla ei kuitenkaan tapahtunut lukumääräisesti normaalia enempää sydänkohtauksia, vaan sydänkohtaukset keskittyivät nimenomaan maanantaihin.

Tämä viittaisi siihen, että sydänkohtaukselle alttiit henkilöt (jotka todennäköisesti olisivat muutenkin pian saaneet sydänkohtaukset) saivat sydänkohtauksen kesäaikaan siirtymisen seurauksena. Toisaalta syksyllä talviaikaan siirtymistä seuraavana tiistaina sydänkohtaukset vähenivät 21 %. Tutkijat eivät osaa selittää sitä, miksi vaikutus tuli näkyviin juuri tiistaina. Koko viikon sydänkohtausmäärä ei taaskaan poikennut tavanomaisesta. Aiheesta tarvitaan vielä lisätutkimuksia. Tämä tutkimus keskittyi vain Michiganin osavaltioon, eikä siinä otettu huomioon potilaita, jotka olivat kuolleet jo ennen sairaalaan tuontia. Mielenkiintoista olisi myös vertailu Havaijiin ja Arizonaan, joissa ei käytetä kesäaikaa. Jo aiemmin on tiedetty unen puutteen altistavan sydänkohtauksille, mutta unirytmin muuttumisen vaikutuksista on vähemmän tietoa.

Kesäaikaan siirtyminen näyttäisi siis vaikuttavan sydänkohtausten ajankohtaan (ajoittumiseen), mutta ei kuitenkaan niiden määrään.

15. Oikeuden tuomarit antavat pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä

Helmikuussa 2017 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan oikeuden tuomarit antavat ilmeisesti unenpuutteen aiheuttamasta väsymyksestä johtuen 5 % pidempiä tuomioita kesäaikaan siirtymisen jälkeisenä päivänä verrattuna viikkoa aiemmin tai viikkoa myöhemmin annettuihin tuomioihin.

Lähteet

Annals of Medicine: Association of daylight saving time transitions with incidence and in-hospital mortality of myocardial infarction in Finland

Benjamin Franklin's Essay on Daylight Saving

Brookings: Fighting crime with Daylight Saving Time.

Business Insider: Daylight saving time is a huge inconvenience for criminals

California Energy Commission: The Effect of Early Daylight Saving Time on California Electricity Consumption, a Statistical Analysis

Deapartment of Energy, United States of America: Impact of Extended Daylight Saving
Time on National Energy Consumption, Report to Congress Energy Policy Act of 2005, Section 110, October 2008

Kyoungmin Cho, Christopher M. Barnes, Cristiano L. Guanara: Sleepy Punishers Are Harsh Punishers, Psychological Science Vol 28, Issue 2, pp. 242 - 247.

New Scientist: Changing clocks twice a year is bad for health and energy use

ScienceDaily: Daylight saving impacts timing of heart attacks

Smithsonian.com: Did Benjamin Franklin Invent Daylight Savings Time?

The New England Journal of Medicine: Shifts to and from Daylight Saving Time and Incidence
http://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMc0807104

The Review of Economics and Statistics: Under the Cover of Darkness - How Ambient Light Influences Criminal Activity (Online Appendix to: Under the Cover of Darkness: How Ambient Light Influences Criminal Activity)

TreeHugger: Should Daylight Saving Time be scrapped? (Survey)

WebExhibitis: Daylight Saving Time

Wiley Online Library: Small shifts in diurnal rhythms are associated with an increase in suicide: The effect of daylight saving

Yle: Saksalaistutkija - Kesäaika on aamuvirkkujen keksimä kiusa

Yle: Suomalaistutkimus kellojen siirtämisen terveysvaikutuksista – vaikuttaa sydäninfarktiriskiin

torstai 5. lokakuuta 2017

Faktantarkistus: Väite "meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen" ei pidä paikkaansa


Sosiaalisessa mediassa on viime päivinä kiertänyt uutinen "Säätieteilijöiden yllättävä ennuste - meitä odottaa kylmin talvi sataan vuoteen". Uutinen ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Uutisessa olevan linkin perusteella se pohjautuu brittiläisen The Daily Star -lehden jo vuosi sitten (26.10.2016) julkaisemaan ennusteeseen, joka oli tehty Isoon-Britanniaan talveksi 2016-2017. Kyse ei siis ole Suomesta eikä talvesta 2017-2018.

Kaiken lisäksi uutisessa siteerattu James Madden on hyvin kyseenalaisessa maineessa. Kyseinen henkilö on toistanut vuodesta toiseen sensaatiohakuisia ennusteita, joita brittiläinen keltainen lehdistö (sensaatiolehdistö) on julkaissut. Ei siis kannata sokeasti luottaa lööppijournalismiin ja somessa kiertäviin uutisiin.

Hyvin alustavissa talven 2017-2018 vuodenaikaisennusteissa näyttää tällä hetkellä siltä, että Suomeen olisi tulossa tavanomaista leudompi talvi.

Lue myös nämä

Syksyn sääennuste 2017

Taas luvassa hirmutalvi. Mistä näitä ennusteita oikein tulee?

Jääkausi tulossa: Siperian sää uhkaa Suomea?

Puolalaismeteorologien talven 2010-2011 outo sääennuste: kylmin talvi 1000 vuoteen

Uusi jääkausi vuonna 2010?

Varma kevään merkki: Säälööppien mukaan on tulossa SUPERKESÄ!

perjantai 22. syyskuuta 2017

Entomofagia yleistyy: Kouvolasta lähtee pian baareihin snack-sirkkoja

Kambodžassa syödään monenlaisia niveljalkaisia hyönteisistä hämähäkkeihin. Kuva: Pixabay.

Tällä viikolla on uutisoitu siitä, että Suomessakin sallitaan hyönteisten kasvattaminen ja myyminen ravinnoksi. Itävalta, Tanska, Hollanti, Iso-Britannia ja Belgia antoivat hyönteisravinnon tuotannolle luvan jo ennen Suomea. Myös Kouvolan Sanomien pääkirjoitus otti asiaan kantaa tänään.

Kouvolan Inkeroisissa toimivasta Pohjolan Hyönteistalous Oy:stä arvioidaan näin: "Tämän vuoden puolella saamme myyntiin kuivattujen hyönteisen lisäksi suurirakeista jauhetta, keksejä, snacksejä ja hyönteismakkaraa. - - Se [ensimmäinen hyönteistuote] on snacks-sirkka. Sen uskon tulevan parissa viikossa markkinoille, koska konsepti on sille jo valmiina."

Myös YK kannustaa syömään hyönteisiä. MTV3 julkaisi jo seitsemän vuotta sitten uutisen "Hyönteisten syönti on ekologisempaa", jossa todetaan seuraavaa:

"Tutkijoiden mukaan maailmassa on ainakin 1 700 syötävää hyönteislajia. Noin 2,5 miljardille ihmiselle hyönteisten syöminen on jo arkipäivää, kuten lihan tai kalan syöminen. Yleisimmin käytetään erilaisia heinäsirkkoja, kaskaita, muurahaisia sekä hyönteisten toukkia. Hyönteiset tai niiden toukat sisältävät runsaasti proteiinia, rasvaa, rautaa ja kalsiumia. - - Vaihtolämpöisinä eläiminä ne muuttavat rehua ruuaksi tavanomaisia tuotantoeläimiä selvästi tehokkaammin. Esimerkiksi laulukaskas tarvitsee rehua kuusi kertaa vähemmän kuin nauta ja kaksi kertaa vähemmän kuin sika tai broileri tuottaakseen saman määrän proteiinia. Lisäksi hyönteiset tuottavat tasalämpöisiä eläimiä vähemmän kasvihuonekaasuja ja pärjäävät usein elintarviketuotannon jätteellä tai suoraan tuotantoeläinten lannalla."

Sinänsä hyönteisten syöminen ei ole mitään uutta, vaikkakaan suurta suosiota se ei ole länsimaissa saavuttanut. Vincent M. Holt kirjoitti jo vuonna 1885 kirjan "Why not eat insects?" Kirja on luettavissa verkkoversiona osoitteessa http://bugsandbeasts.com/whynoteatinsects/.

Miltä kuulostaisi vaikkapa English Menu I:

Etanakeitto

Turskaa etanakastikkeessa

Ampiaisen toukkia

Voissa ruskistettuja koiperhosia

Perhosen toukilla höystetty naudanlihapata

Varhaisporkkanoita jauho-matokastikkeella

Karviaiskiisseliä sahapistiäisten toukkien kera

Maustettuja lehtisarvisten (kovakuoriaisten) toukkia

Sarvijaakon toukkia paahtoleivällä


Nilviäisiin luokiteltavat etanat ovat perinteisesti olleet joko elävinä tai maidossa keitettyinä lääkettä esimerkiksi tuberkuloosia, märkiviä haavoja ja punatautia vastaan. Näillä "parannuskeinoilla" ei kuitenkaan liene todellista merkitystä. Suomessakin on aiemmin hyödynnetty "muurahaisten munia" sekä lääkkeenä että ravinnon lisänä.

Maailmanlaajuisesti entomofagia eli hyönteisten käyttäminen ruokana on tuttua noin kahdelle miljardille ihmiselle. Ravintona on dokumentoitu käytettävän noin 1900 hyönteislajia.

Hyönteisravintoa käytetään kuitenkin länsimaissa yleensä erittäin vähän, vaikka esimerkiksi heinäsirkat voisivat olla kanaa ravitsevampia. Moni saattaa tosin syödä huomaamatta esimerkiksi kirvaperäisiä tuotteita. Punaisten marmeladimakeisten värjäämiseen käytettävä väriaine E120 (karmiini, kokkiniili, karmiinihappo) on kuivatuista kokkiniilikirvoista uutettu aine. Yhteen kiloon väriainetta tarvitaan 150 000 kuivattua naaraskirvaa. Sellakka (E904) puolestaan on kilpikirvojen eritettä, jota saadaan puiden rungoilta ja oksilta.

Heinäsirkkojen lihasta parhaimmillaan jopa 50-75 prosenttia on proteiineja, hämähäkeistä ja kärpäsentoukista 64 prosenttia sekä termiiteistä 46 prosenttia, kun taas lampaanliha, sianliha, häränliha, kala ja kana sisältävät proteiineja yleensä vain 17-23 prosenttia. Hyönteisravinnossakin saatavat proteiinimäärät kuitenkin vaihtelevat suuresti hyönteisille syötetyn ravinnon mukaan. Lisäksi myös hyönteisravinto on tuotettava kestävän kehityksen mukaisesti. Joillakin kehitysmaiden alueilla, joilla hyönteisiä käytetään ravintona päivittäin, osa hyönteiskannoista on romahtanut paikallisesti liikakäytön seurauksena.

Voisiko Suomesta tulla hyönteistalouden ykkösmaa? Turun yliopisto ja Luonnonvarakeskus selvittävät tutkimushankkeessaan hyönteisten käyttöä osana ruokaketjua. Hyönteisistä voi tehdä jopa ekologista gourmet-ruokaa.

Ellet vieläkään vakuuttunut, lue tästä linkistä kymmenen syytä syödä hyönteisiä.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Ilmastonmuutoksen voimistama Irma yksi koko mittaushistorian voimakkaimmista hurrikaaneista

Key West, Florida (2005). Kuva: Pixabay.

Hurrikaani Irma on vaurioittanut Karibialla suurinta osaa Barbudan rakennuksista ja aiheuttanut toista kymmentä kuolonuhria.

Irma kuuluu hirmumyrskyjen voimakkaimpaan luokkaan eli se on viidennen asteen hirmumyrsky. Saffir-Simpsonin asteikon mukaan hurrikaani luokitellaan viidenteen luokkaan, mikäli suurin havaittu yhden minuutin keskituuli kymmenen metrin korkeudella ylittää 252 kilometriä tunnissa. Kun Irma saapui Leewardsaarille, tuulennopeus oli yli 295 kilometriä tunnissa. Siten Irma oli tuulennopeudeltaan mittaushistorian voimakkain Leewardsaarille saapunut hurrikaani ja viidenneksi voimakkain Atlantilla syntynyt hurrikaani.

Ranskan ilmatieteen laitoksen mukaan Irma on koko 1970-luvulta alkavan satelliittimittaushistorian pisimpään jatkunut voimakas hirmumyrsky. Eiliseen iltapäivään mennessä myrskytuulet olivat jo puhaltaneet 33 tunnin ajan yli 80 metriä sekunnissa (noin 290 km/h).

Irma-hurrikaanissa matalapaineen keskuksessa paine (914 millibaaria) oli alempi kuin mitä koskaan aiemmin on mitattu Meksikonlahden ja Länsi-Karibian ulkopuolella. Yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus on tilastoinut hurrikaaneja vuodesta 1851 alkaen. Mikään muu hurrikaani ei tiettävästi ole ollut Atlantilla koko tilastohistorian aikana paineella mitattuna näin voimakas kuin Irma. Kahden Atlantilla syntyneen hurrikaanin painelukemat (vuonna 1935 FL Keys 892 mbar, vuonna 1969 Camille 909 mbar) ovat olleet vieläkin alhaisemmat, mutta nuo lukemat on mitattu vasta Bahamalla ja Meksikonlahdella, ei vielä Atlantilla. Atlantin valtamerellä syntyneistä myrskyistä paineella mitattuna neljänneksi voimakkain on ollut vuoden 2005 Katrina (920 mbar) ja viidenneksi voimakkain vuoden 1992 Andrew (922 mbar).

Irma on myös hyvin laaja-alainen myrsky. Hurrikaanin voimalla puhaltavat tuulet levittäytyvät läpimitaltaan 85 kilometrin alueelle, mutta koko myrskymatalapaine on vielä huomattavasti tätäkin suurempi, joidenkin tietojen mukaan lähes kaksi kertaa Suomen valtion kokoinen.

Ilmastonmuutos ei varsinaisesti suoraan aiheuta hurrikaaneja. Ilmastonmuutoksen lämmittämät merivedet kuitenkin aiheuttavat sen, että kosteutta haihtuu meristä entistä enemmän. Tämä lisää myrskyjen tuhovoimaa ja sademääriä.

Irma syntyi Kap Verden tienoilla Länsi-Afrikassa, jossa meriveden lämpötila on yli asteen tavanomaista korkeampi. Myös Karibialla merivesi on nyt hyvin lämmintä. Ilmastotieteilijöiden mukaan onkin selvää, että ilmastonmuutos on voimistanut Irma-hurrikaania. Yhdysvalloissa on ihmetelty sitä, että jopa ihmiskunnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen todennäköisyyteen hyvin kriittisesti suhtautuva Fox News on varovaisesti myöntänyt ilmastonmuutoksen vaikuttaneen Irmaan.

Bahamaa ja Floridaa lähestyessään Irma kulkee merialueilla, joiden veden pintalämpötila on jopa yli 30 celsiusastetta. Tämä voi johtaa siihen, että Irma saapuu tulevan viikonlopun aikana voimakkaana myös Yhdysvaltojen mantereelle.

Vain alle kaksi viikkoa sitten Harvey-hurrikaani iski Texasiin. Nyt tuhoja tekee siis Irma, ja sen perässä kehittyvät hurrikaanit Joe ja Katia. On erittäin harvinaista, että kyseisellä alueella olisi kolme hurrikaania samanaikaisesti.

Rahamäärässä mitattuna nykyiset hurrikaanit tekevät huomattavasti aiempia suuremmat tuhot. Tähän kuitenkin vaikuttaa merkittävästi se, että rantarakentaminen on lisääntynyt. Esimerkiksi Floridassa yhä enemmän ihmisiä on muuttanut rannikoille. Ihmisillä myös on yhä enemmän kallista omaisuutta. Näin aineelliset tuhot ovat entistä todennäköisempiä.

Kun ranta-alueilla asuu yhä enemmän ihmisiä, myös evakuointi on aiempaa hankalampaa. Tiet ruuhkautuvat ihmisten yrittäessä päästä pois rannikoilta. Rannikoilla asuvat uudet asukkaat ovat ongelmallisia myös siksi, ettei heillä useinkaan ole kokemuksia ja tietotaitoa aiemmista suurista myrskyistä.

Lähteet ja lisätietoja

Bloomberg: Hurricane Irma Made Worse by Climate Change, Scientists Say

Geophysical Research Letters: Tropical cyclone intensification trends during satellite era (1986–2010)

Grist: Eye for an eye

IPCC: Climate Phenomena and their Relevance for Future Regional Climate Change

NASA Earth Observatory: Hot Water Ahead for Hurricane Irma

The New York Times: Why Hurricane Irma Could Hurt, a Lot: Much Lies in Harm's Way

The Telegraph:  Hurricane Irma: Deadly storm bears down on Bahamas as Florida evacuates terrified residents - latest news

The Weather Channel: Hurricane Irma Nearing the Bahamas as a Potentially Catastrophic Category 5 Hurricane; Hurricane Warnings Issued for Parts of Florida

Weather Underground: Category 5 Irma the 5th Strongest Atlantic Hurricane on Record

Quartz Media: Hurricane Irma is now the strongest hurricane ever recorded in the Atlantic

Quartz Media: Hurricane scientists have never seen an image like this before

Lue myös nämä

Viikonloppuna Fidžillä riehunut Winston oli mittaushistorian voimakkain eteläisen pallonpuoliskon myrsky

Vaikka väestömäärä sekä ihmisiin vaikuttavat myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet, riskien tehokkaan ehkäisyn ansiosta yhä vähemmän ihmisiä kuolee luonnonkatastrofeissa

Supertaifuuneja, liiallista hygieniaa, autovarkaita ja opetusmateriaalia ilmastonmuutoksesta

Sandy-myrsky, Suomen sateet, hukkaan heitetty ruoka, älypuhelimet ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen syytä vai ei: Viime vuonna ennätysmäärä kalliita sääkatastrofeja

torstai 17. elokuuta 2017

Heinäkuu oli globaalisti koko mittaushistorian kaikista kuukausista kolmen lämpimimmän joukossa

Kun Suomessa värjöteltiin viileässä heinäkuussa, Etelä-Euroopassa yritettiin selvitä tukalassa helteessä. Globaalisti heinäkuu oli mittaushistorian lämpimin tai toiseksi lämpimin.

Heinäkuu oli Etelä- ja Keski-Suomessa paikoin harvinaisen kolea ja Utsjoen Kevolla satoi enemmän kuin milloinkaan aiemmin heinäkuussa koko aseman olemassaolon (perustettu vuonna 1962) aikana.

Maailmanlaajuisesti heinäkuu oli kuitenkin hyvin lämmin. Nasan mukaan heinäkuu oli globaalisti 0,83 celsiusastetta lämpimämpi kuin heinäkuiden pitkäaikainen keskiarvo vuosina 1951-1980. Viime vuonna vastaava poikkeama oli tarkastetuissa tilastoissa 0,82 astetta. Nyt heinäkuu siis näyttäisi olleen viime vuoden ennätyslämmintä heinäkuuta lämpimämpi, mutta ero on niin pieni, että tilastollisesti heinäkuut 2016 ja 2017 ovat käytännössä tasoissa mittaushistorian globaalisti lämpimimpien heinäkuiden luettelossa. Ero seuraavaksi lämpimimpiin heinäkuihin on kuitenkin selvä. Kaikki aiemmat heinäkuut ovat olleet yli asteen kymmenyksen viileämpiä.

Heinä-elokuussa Etelä-Euroopassa vaivasi Lucifer-helleaalto, joka sytytti laajoja maastopaloja esimerkiksi Italiassa (kuva Amalfin rannikolta) ja Kreikassa.



T
Tämän vuoden heinäkuun kohdalla erityisen merkittävää on se, että nyt ennätys syntyi ilman luontaisesti lämmittävän El Niñon vaikutusta. Vielä viime kesänä vallitsi El Niño -tilanne, jonka selitettiin aiheuttaneen osan silloisesta lämpimyydestä. Ihmiskunnan aiheuttama ilmastonmuutos alkaa siis ilmeisesti näkyä lämpötilastoissa aiempaakin selvemmin. Nasan tilastot kattavat viimeisimmät 137 vuotta vuodesta 1880 alkaen.

Eri vuosien ja kuukausien lämpötilapoikkeamat (anomaliat) verrattuna ajanjakson 1980-2015 keskiarvoon. Diagrammissa on mukana vuodenaikaisvaihtelu, joka johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Credit: NASA/GISS/GISTEMP


j
Heinäkuu 2016, elokuu 2016 ja heinäkuu 2017 lienevät maapallon koko mittaushistorian absoluuttisilta keskilämpötiloiltaan kuumimmat kuukaudet, vaikka anomaliat (poikkeamat verrattuna ko. kuukauden pitkän aikavälin keskiarvoihin) eivät ylläkään ennätystasolle. Absoluuttisten lämpötilojen korkeus heinä-elokuussa johtuu siitä, että suurin osa maapallon maa-alueesta on pohjoisella pallonpuoliskolla. Maa-alueilla, jotka lämpenevät ja viilenevät vain ohuesta pintaosasta, lämpötilat vaihtelevat voimakkaammin kuin merissä. Siksi pohjoisen pallonpuoliskon kesäaikaan (heinä-elokuussa) absoluuttiset globaalit keskilämpötilat ovat aina nelisen astetta korkeampia kuin tammi-helmikuussa. Tämä on myös syy siihen, miksi kuukausien lämpimyyttä tai kylmyyttä on havainnollisempi tarkastella anomalioina kuin kuukausien absoluuttisina lämpötiloina.

Nasan tilastoissa pitkäaikaista keskiarvoa viileämpi kuukausi on viimeksi ollut joulukuu 1984. Sen jälkeen kaikki kuukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Kalenterivuosista vuosi 2017 on tähän mennessä ollut mittaushistorian toiseksi lämpimin, heti ennätyslämpimän vuoden 2016 jälkeen.


Lämpötilan 12 kuukauden liukuva keskiarvo globaalisti (ylempi kuva) ja Euroopassa (alempi kuva) verrattuna ajanjaksoon 1981-2010. Keskiarvoa on siis liu'utettu eteenpäin niin, että joka kuukausi on laskettu keskiarvo uudelleen viimeisimmän 12 kuukauden ajalta. Tiedot perustuvat kuukausikeskiarvoihin tammikuun 1979 alusta heinäkuun 2017 loppuun (diagrammissa liukuvat keskiarvot laskettuina kullekin kuukaudelle 12 edellisen kuukauden ajalta). Mustat pylväät edustavat kalenterivuosien 1979-2016 keskiarvoja. Alkuperäisdatan lähde ERA-Interim, diagrammin lähde Copernicus Climate Change Service.

Eurooppalaisen analyysin mukaan heinäkuu 2017 oli globaalisti mittaushistorian toiseksi lämpimin heinäkuu, vajaat 0,1 astetta viileämpi kuin ennätyslämmin heinäkuu 2016. Kaikki kuukaudet lokakuusta 2015 syyskuuhun 2016 olivat ennätyslämpimiä. Sen sijaan kaikki kymmenen kuukautta lokakuusta 2016 heinäkuuhun 2017 ovat olleet mittaushistorian toiseksi lämpimimpiä ko. kalenterikuukausia. Lämpimin kalenterivuosi on toistaiseksi ollut 2016 (globaalisti 0,62 astetta yli ajankohdan 1981-2010 keskiarvon) ja lämpimin 12 peräkkäisen kuukauden jakso lokakuusta 2015 syyskuuhun 2016 (0,64 astetta yli keskiarvon). Heinäkuu 2017 oli 0,45 astetta tavanomaista lämpimämpi.

NOAA julkaisee omat tilastonsa tänä iltana.

Lue myös tämä

Kuukauden keskilämpötila 41,9 astetta: Heinäkuu Kuolemanlaaksossa kuumempi kuin yksikään muu mittaushistorian kuukausi millään maapallon sääasemalla

maanantai 14. elokuuta 2017

Kuukauden keskilämpötila 41,9 astetta: Heinäkuu Kuolemanlaaksossa kuumempi kuin yksikään muu mittaushistorian kuukausi millään maapallon sääasemalla

Teakettle Junction, Kuolemanlaakso. Kuva: Pixabay.

Heinäkuu 2017 lienee ollut Kalifornian Kuolemanlaaksossa (Death Valley) kuumempi kuin yksikään muu kuukausi mittaushistorian aikana millään maapallon virallisella sääasemalla. Kuukauden keskilämpötila oli Kuolemanlaaksossa 41,9 celsiusastetta. Joskus on väitetty, että Saudi-Arabiassa (King Khalid Military City) olisi mitattu elokuun 2014 keskilämpötilaksi sama lukema, mutta kyseisessä havaintopisteessä mitattiin ilmeisesti vain päivälämpötiloja (kello 9-21), joten hieman viileämmät yölämpötilat jäivät puuttumaan tilastosta.

Yölläkään lämpötila ei koko heinäkuun 2017 aikana pudonnut Kuolemanlaaksossa 31,7 asteen alapuolelle. Vuorokauden ylimpien lämpötilojen keskiarvo heinäkuussa oli 48,7 astetta ja alimpien lämpötilojen keskiarvo 35,1 astetta. Heinäkuu oli hyvin kuuma muuallakin Yhdysvaltojen länsiosissa. Alaskassakin tehtiin paikallisia ennätyksiä.

Myös kuumin virallisesti mitattu yksittäinen varjolämpötila maapallolla on Kuolemanlaaksosta hiekkamyrskyssä havaittu 56,7 astetta 10. heinäkuuta 1913. Joskus ennätyksenä mainittu Libyan (El Azizia 13.9.1922) lukema 57,8 astetta on todettu virheelliseksi.

Viime aikoina myös Kuolemanlaakson mittaustulos 56,7 astetta on kuitenkin asetettu kyseenalaiseksi. Sekä Libyassa että Kuolemanlaaksossa havainnontekijä näyttää olleen kokematon, eivätkä ympäröivien sääasemien mittaustulokset puolla niin korkean lämpötilan mahdollisuutta.

Mikäli tällä hetkellä hyväksyttävänä pidetty Kuolemanlaakson lämpöennätys hylätään, seuraavat ehdokkaat maapallon korkeimmiksi luotettavissa olosuhteissa mitatuiksi varjolämpötiloiksi ovat sekä Kuolemanlaaksossa 30. kesäkuuta 2013 että Kuwaitissa 21. heinäkuuta 2016 mitatut 54,0 celsiusastetta. Tunisiassa (Kebili) väitetään mitatun 55,0 astetta 7. heinäkuuta 1931, mutta siirtomaa-aikaiset mittaukset eivät välttämättä ole yhtä luotettavia kuin nykyiset.

Lue myös nämä

Aasian uusi koko mittaushistorian lämpöennätys 54 astetta?

Maapallon uusi kaikkien aikojen kylmyysennätys, -93,2 astetta?