 |
| Kuvan © high_resolution - Fotolia. |
Missä ihailemasi leikkokukat on kasvatettu?
Leikkokukkateollisuus syntyi Englannissa 1800-luvun lopulla. Nykyään noin 10 % maailman leikkokukkatuotannosta ja noin 60 % leikkokukkakaupasta hoidetaan Alankomaissa. Jo 1990-luvulta alkaen tuotantoa on siirretty yhä enemmän esimerkiksi Kolumbiaan, Keniaan, Ecuadoriin ja Etiopiaan, joissa ilmasto on ympäri vuoden suotuisampi ja joissa työvoimakustannukset ovat alhaisemmat.
Etiopiassa kukkien viljelyyn käytettiin 1990-luvun lopulla alle 100 hehtaaria ja vuonna 2008 jo yli 1200 hehtaaria, josta 82 % oli ruusutuotantoa. Etiopian ruusufarmeilla käytetään ainakin 212 erilaista pestisidiä eli tuholaistorjunta-ainetta. Kukkien tuotanto lisääntyy voimakkaasti myös Kiinassa, joka aikoo nousta Aasian suurimmaksi ja Alankomaiden jälkeen maailman toiseksi suurimmaksi kukkien vientikaupan hoitajaksi.
Leikkokukkien tuotanto kehitysmaissa tuo niille sekä rahaa että ympäristöongelmia
 |
| Kuvan © bbstudio_ada - Fotolia. |
Valitettavasti kasvatuksessa käytetyt kemikaalit vaikuttavat haitallisesti näiden alueiden ilmaan, maaperään ja vesiin. Koska kukat eivät ole elintarvikkeita, niiden viljelyyn ei ole asetettu kovin tarkkoja tuholaismyrkkykieltoja, ja siksi ne sisältävätkin elintarvikkeita enemmän erilaisia torjunta-aineita. Arvioiden mukaan viidesosa kehitysmaissa kukkien viljelyssä käytettävistä kemikaaleista on joko kielletty tai on tuntemattomia Yhdysvalloissa.
Viljely vaatii myös paljon vettä. Virtuaali- eli piilovedellä tarkoitetaan tuotteen koko tuotannon aikana kulunutta vesimäärää. Piilovesi jaetaan kolmeen osaan: sininen vesi, vihreä vesi ja harmaa vesi. Sinisellä vedellä tarkoitetaan makeaa pinta- tai pohjavettä. Vihreällä vedellä tarkoitetaan sadevettä ja maaperään sitoutunutta vettä (pohjaveden pinnan yläpuolella maassa oleva vesi). Erityisesti sinisen veden käyttäminen vaikuttaa ekosysteemeihin haitallisesti, koska pohjavedet ja vesistöt kuivuvat. Käsite harmaa vesi puolestaan tarkoittaa ihmisen toiminnoissaan käyttämää vettä, joka on saastunutta tai muuten laadultaan huonontunutta. Laskelmissa harmaaksi vedeksi luetaan se vesimäärä, joka kuluu veteen joutuneiden haitta-ainepitoisuuksien laimentumiseksi sallitulle tasolle.
Ikävää tässä on se, että maailmalla pahasta vesipulasta kärsivät maat tuottavat vientiin tuotteita, joiden piilovesimäärä on suuri. Näin vettä ja viljelymaata ei välttämättä riitä oman valtion elintarviketuotannon turvaamiseen. Esimerkiksi Keniassa 2000 peltohehtaarin alueella viljeltävät leikkokukat muodostavat 45 % maan piilovesiviennistä. Naivasha-järven alueella yhden ruusun vesijalanjäljen lasketaan olevan 7-13 litraa. Vuosina 1996-2005 vientiin tuotettujen leikkokukkien piilovedestä 22 % oli vihreää vettä, 45 % sinistä vettä ja 33 % harmaata vettä.
Toisaalta leikkokukkien tuotanto on tuhansille ihmisille tärkeä elinkeino. Keniassa tämä on maan toiseksi suurin ulkomaisen valuutan lähde (7 % viennistä). Kukkien tuotanto on tulonlähteenä kuitenkin hyvin haavoittuvainen sekä valuuttakurssien heilahtelun, öljyn hinnan vaihtelun, ilmastonmuutoksen ja myös markkina-alueiden taloustilanteen vaihtelun vuoksi. Lisäksi pahimmillaan vain 10 % Euroopassa myydyn leikkokukan hinnasta päätyy alkuperäiseen tuotantomaahan. Tulevaisuudessa ilmastonmuutos voi haitata kukkien viljelyä yhä enemmän.
Sekä viljelmien työntekijöiden että ympäristön hyvinvoinnin kannalta olisikin tärkeää panostaa Reilun kaupan tuotteisiin ja Rainforest Alliance -sertifioituihin tuotteisiin.
Kuinka kukkien tuoma hetken ilo vaikuttaa ilmastoon?
 |
| Kasvihuonekasvatettujen kukkatuotteiden ilmastovaikutuksia neljässä suomalaisessa yrityksessä. Kasvihuonekaasupäästöt on ilmoitettu hiilidioksidiekvivalentteina tavallisimpia tukkumyyntiyksikköjä kohden (kg / 10 000 tulppaania tai kg / 1000 pauliinabegoniaa). Ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetystä energianlähteestä. Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla hiirellä sen päältä. Kuvan lähde: MTT, Raportti 83. |
Suurin osa Euroopassa myytävistä ruusuista tuotetaan Afrikassa. Kukkien kuljetus ja varastointi viileässä sekä kuljetusten aikana että niiden välillä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta Afrikan luonnollinen lämpö ja valo nopeuttavat kasvuvaihetta eivätkä vaadi lisäenergiaa. Sen sijaan Euroopan kasvihuoneissa hitaasti kasvavat ruusut tarvitsevat sekä keinovalaistusta että lämmitystä ja kuumina kesäpäivinä mahdollisesti myös viilennystä. Vuonna 2007 Isossa-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan 12 000 ruusun tuottaminen Keniassa ja kuljettaminen Isoon-Britanniaan aiheutti 6 000 kg kasvihuonekaasupäästöjä (hiilidioksidiekvivalentteina), Alankomaissa peräti 35 000 kg. Ilmastovaikutus riippuu eniten tuotannossa käytetystä energianlähteestä.
Tulppaaneja lukuun ottamatta Suomessa tuotetaan nykyisin hyvin vähän leikkokukkia. Kauppapuutarhaliitto ry kertoo seuraavasti: "Kotimainen leikkokukkatuotanto on lähes loppunut. Esimerkiksi neilikan ja krysanteemin tuotanto on likimain lopetettu, samoin viimeisimmäksi leikkoruusun viljelyyn käytettävä kasvihuonepinta-ala on kutistunut vuosi vuodelta. Aikaisemmin hyvin merkittävän ruusun määrä on lyhyessä ajassa pudonnut lähes kokonaan. Vuonna 2002 ruusuviljelmiä oli vielä 137. Kotimaisen leikkoruusun tuotanto loppui lähes kokonaan vuonna 2013, sillä 2014 jäljellä on vain yksi merkittävä ruusuviljelmä. Enimmillään ruusua viljeltiin 1990 noin 44 hehtaarin alalla. Kevättalven kuningattaren eli leikkotulppaanin tarina puolestaan on kaunista katseltavaa. Se on leikkokukista ylivoimaisesti kaikista tärkein viljeltävä. Niitä hyödettiin Suomessa kukkaan vuonna 2013 59 miljoonaa kappaletta. Määrä on pysynyt 60 miljoonan sipulin tuntumassa jo monen vuoden ajan, vaihdellen pääsiäisen sijoittumisen mukaan."
Ainakin kesällä kotimaiset kukat ovat viljeltyinäkin muualla tuotettuihin verrattuna ekologisempi valinta ja luovat työpaikkoja suomalaisille. Talviaikaan kotimaisten kukkien hiilijalanjälki saattaa olla kuljetuksetkin mukaan laskettuina ulkomailta tuotuja kukkia suurempi. Ilmastovaikutukset ovat kuitenkin vain yksi osa tuotteiden ekologisuutta. Kun muutkin ympäristövaikutukset veden käytöstä tuholaismyrkkyjen levittämiseen otetaan huomioon, suomalaiset kasvihuonekukat tuskin kalpenevat ekologisuudessa afrikkalaisiin kukkiin verrattuina talvellakaan.
Rakkaudesta suklaaseen
 |
| Kuvan © Iris Smiles - Fotolia. |
Isossa-Britanniassa on helmikuussa menossa mielenkiintoinen For the Love of -kampanja, jossa on ideana esitellä kuvin rakkaita ihmisiä, paikkoja ja elämää, jota haluaa suojella ilmastonmuutokselta. Tapausesimerkkien avulla kerrotaan siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa esimerkiksi arktiseen alueeseen, teen juomiseen, muuttolintuihin, kesään, talviurheiluun (ks. aiempi blogipostaukseni), merikilpikonniin (ks. aiempi blogipostaukseni), rugbyyn, poroihin, popcornin nautiskeluun, pyöräilyyn, kalastukseen, koralliriuttoihin, kahvin juontiin, juustoihin...
Esimerkiksi suklaasta saattaa ilmastonmuutoksen myötä tulla kallis luksustuote, ellei kaakaon tuotantoa pystytä lisäämään uusilla alueilla. Tämä johtuu siitä että, Norsunluurannikolla ja Ghanassa, joissa yli puolet maailman kaakaosta viljellään, tuotantoon sopiva maa-ala voi puolittua lämpötilan nousun myötä. Länsi-Afrikka on sen verran tasaista aluetta, ettei viljelmiä voida siirtää korkeammalle vuorten rinteille, joilla ilmasto säilyisi viileänä. Pahiten tästä tietenkin kärsivät köyhimmät viljelijät ja työntekijät. Myös kaaosta ja suklaasta on saatavissa Reilun kaupan tuotteita.
Ystävänpäivän lahjani ja rakkauden tunnustukseni juuri Sinulle
 |
| Lukurauhan ja ystävänpäivän rakkautta lähimmäisiä, kotia, ympäristöä ja kirjoja kohtaan. Kuvan © Jari Kolehmainen, alkuperäisidea alla mainitusta optisten illuusioiden kokoelmasta. |
Tänään vietetään ystävänpäivän lisäksi Suomen Kirjasäätiön julistamaa lukurauhan päivää, jolloin on voimassa lukurauhan laki:
1§ Lukurauha koskee kaikenlaisia kirjoja ja kaikkia lukupaikkoja.
2§ Yhdessä lukeminen on sallittu.
3§ Yksin lukeminen on sallittu.
4§ Toisille lukeminen on sallittu.
5§ Toisen lukurauhan häiritseminen on kielletty.
6§ Oman lukurauhan häiritseminen toissijaisilla toiminnoilla on ankarasti kielletty.
Kohta siis käteen hyvä kirja sekä suklaata - ja sosiaalinen media kiinni -, niin ystävänpäiväsunnuntain lukurauha on taattu. Suomen Kirjasäätiö pukee asian sanoiksi hyvin: "Kirjaan syventyminen on ihana ajatus, mutta usein se jää haaveeksi. Aika karkaa käsistä muutaman minuutin pätkissä tai hurahtaa sosiaalisen median syövereihin. - - Tarkoitus ei ole järjestää tapahtumaa vaan tapahtumattomuutta - tarjota tilaisuus rauhalliseen lukuhetkeen."
Koska rakkaus ei todellisuudessa sijaitse sydämessä vaan aivoissa ja koska nuolella lävistettyjä aivojen muotoisia suklaita ei valmisteta, minä en aio antaa Sinulle ystävänpäivälahjaksi suklaata. Sen sijaan etsin Sinulle nämä linkit, joista voit katsoa diaesityksen rakkausaiheisista optisista illuusioista ja ystävänpäivän (tai Valentinuksen päivän) viettotapoja (puulusikoista lumipesuihin) 16 eri maassa:
Scientific American: Optical Illusions and the Illusion of Love
Hyvää ystävänpäivää ja lukurauhaa juuri Sinulle!
t. Jari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti